Mielipiteet

Juha Honkakosken mielipidekirjoitus: Ruotsin vaaleissa äänestäjä tietää minkälaista hallituspohjaa äänestää — Suomalainen ostaa sian säkissä

”Demokratian juhla” on taas ovella ja tulevat eduskuntavaalit ovatkin vähintään yhtä tärkeät kuin aikaisemmat. Tästä huolimatta äänestysvilkkaus jäänee jälleen kerran valitettavan matalaksi. Kun tätä verrataan Ruotsin vastaavaan, niin ero on yli 10 prosenttia. Mitä ruotsalaiset tekevät toisella tavalla meihin verrattuna tässä asiassa?

Syitä on varmasti monia: tärkeimmät näistä lienevät blokkipolitiikka sekä useampien vaalien yhdistäminen. Tuo jälkimmäinen keino on jossain määrin tulossa meillekin, mutta blokkipolitiikkaa vastustetaan syystä tai toisesta poliittisissa valtapiireissä, eikä asiaa haluta tuoda julkiseen keskusteluun. Selityksenä on annettu, ettei ruotsalainen järjestelmä sovi Suomeen. Tosin tätä selitystä ei ole perusteltu mitenkään.

Nykyinen järjestelmä on äänestäjän kannalta ongelmallinen. Puolueet asettavat ennen vaaleja tavoitteita ja niiden mukaisia lupauksia sekä kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle. Vaalien jälkeen hallitusta muodostettaessa on tullut tavaksi ”unohtaa” annetut lupaukset ja hallitus muodostuukin niistä puolueista, jotka ovat olleet valmiita antamaan hallitustunnustelijalle eniten periksi tavoitteistaan. Nythän esimerkiksi kokoomuksen Kai Mykkänen on jo vaatinut Sanna Marinia nöyrtymään oikeistolaisen ”talouspolitiikan takuumieheksi”, mikäli demarit haluavat hallitusyhteistyöhön kokoomuksen kanssa.

Ruotsin vaaleissa äänestäjä tietää minkälaista hallituspohjaa äänestää. Ruotsissa käydäänkin tosiasiallisesti hallitusvaalit, jossa äänestetään hallituspohjasta eikä hallitustunnustelijasta, toisin kuin Suomessa, jossa hallituspohjaa ruvetaan värkkäilemään vasta vaalien jälkeen suurimman puolueen johdolla. Suomessa äänestäjä joutuu täten ostamaan sian säkissä.

Näissä vaaleissa blokkipolitiikka on ottanut meilläkin pienen askeleen eteenpäin Sanna Marinin todettua, ettei SDP mahdu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet samanlaisista linjauksista.

Persut ovat myös kertoneet vastahakoisuutensa samaan hallitukseen vihreiden kanssa, ja hallitusyhteistyö kielipuolue RKP:n kanssa on hyvin epätodennäköistä. Olen tosin hiukan skeptinen puolueen hallitushaluista yleensäkään. Edellä mainittujen linjausten jälkeen persuille jää vaihtoehdoksi porvarihallitus, jonka politiikka tulisi olemaan myrkkyä suurimmalle osalle puolueen nykyisistä kannattajista. Tämä tietäisi kannatuksen romahtamista ja todennäköisesti johtaisi puolueen hajoamiseen, jossa puolueen ”natsisiipi” irtaantuisi puolueesta tai toteuttaisi uuden ”vallankaappauksen”.

Nämä edellä mainitut seikat ehkä antavat äänestäjälle selkeämmät vaihtoehdot äänestettävästä hallituspohjasta, mikäli nämä lupaukset pitävät eivätkä ole pelkkiä vaalipuheita.

Keskustan Annika Saarikko on myös ilmoittanut, ettei nykyinen hallituspohja käy keskustalle. Tosin keskusta on taas tällä vaalikaudella näyttänyt toteen vanhan sanonnan ”kepu pettää aina” olemalla välillä hallituksessa ja välillä oppositiossa, joten Saarikon sanomisiin pitänee suhtautua mitä suurimmalla varauksella.

Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.