Paikallisuutiset

"Juuri nyt pitää rakentaa tällainen kirkko" – Piispa Jukka Keskitalo kertoo Keskipohjanmaan videohaastattelussa, mitä mieltä hän on Ylivieskan kirkosta

Oulun hiippakunnan piispaJukka Keskitalo tutustui Ylivieskan uuteen kirkkoon keskiviikkona piispantarkastuksen yhteydessä.

Kirkon yksinkertainen arkkitehtuuri ja akustiikka tekivät vaikutuksen. Keskitalon mielestä Ylivieskan kirkko on toivon merkki.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

– Juuri nyt pitää rakentaa tällainen kirkko. Tämä on vastakulttuuria yleismasentuneelle puheelle kirkossa, että kaikki osoittaa alaspäin, Keskitalo sanoi.

Seurakuntien jäsenmäärän laskeminen vaikuttaa seurakuntien talouteen. Ylivieskan kirkonkin rakentamiskustannuksia (13,4 miljoonaa euroa) arvosteltiin kovasti, ja kirkkoa pienennettiin alkuperäisestä suunnitelmasta.

Vuonna 2019 seurakunnassa jännitettiin koko kesä, kunnes kirkkohallitukselta tuli hyväksyntä seurakunnan suunnitelmille.

–  Olen vakuuttunut, että seurakunta tulee selviytymään taloudellisesta haasteesta vaikka lainaa otetaan merkittävästi, Keskitalo sanoi.

Rakentaminen kesti noin puolitoista vuotta ja kirkko vihitään käyttöön ensimmäisenä pääsiäispäivänä huhtikuun 4. päivä. Viisi vuotta tuhoisan kirkkopalon jälkeen.

– Tämä on ollut koko seurakunnan ja koko valtakunnan suru, kun ajattelee tätä matkaa, Keskitalo sanoi.

Rauniokirkko sekä jokimaisema muodostavat maiseman, joka näkyy kirkon aulan isoista ikkunaseinistä. Kesällä maisema täydentyy, kun kirkkomaalle ryhdytään rakentamaan kellotapulia.

Aulan korkea katto on samanmallinen kuin ulkokatto. Kirkkosaliin mennään matalan eteistilan läpi.

– Tässä syntyy ajatus siitä, että tullaan ikään kuin nöyrtymisen kautta korkeaan tilaan, piispa pohti.

Vaikutelma on monumentaalinen: katse kohoaa ensin kattoon ja suuntautuu lopuksi alttariin. Alttarille tulee ylivieskalaisen Tuomo Hautamäen valmistama puinen risti.

– Uskon, että syntyy pyhyyden tunne, kun tulee saliin. Tämä on Jumalan huone ja seurakunnan koti, Keskitalo totesi.

Ylivieskan kirkosta tulee mieleen vanha goottilainen kirkko, joka on tuotu 2020-luvulle.

Tila tukee hengellisen kokemuksen syntymistä.

– Kirkko on puhdaslinjainen ja yksinkertainen. Tässä ei ole liikaa krumeluureja vaan se vie ajatukset pääasiaan. On tärkeää, että kirkossa syntyy pyhyyden tunne, Keskitalo kertoo haastattelussa.

Alttarin kastepaikka on tehty massiivisaarnesta, ja sen päälle tulee metallinen kastemalja.

Katse kiinnittyy myös kirkonpenkkeihin, jotka on valaistu säädeltävällä valolla.

– Olen ihastunut. Tämä on samalla kertaa suuri mutta samalla kertaa ihmisen kokoinen. Minä jotenkin ajatuksissani löysin itseni heti tästä penkistä ja tuli hyvä tunne. Sellainen lämmin olo, Keskitalo sanoo.

Kirkkosaliin tulee valo kattoikkunoista. Laipioilla on puusäleiköt, joiden toteuttaminen oli yksi kirkon vaativimpia tehtäviä.

Arkkitehti Kimmo Lintula sanoo, että laipio syntyi yhteisen ponnistelun ja mietinnän tuloksena.

– Halusimme varmistaa, että kirkkoon tulee hienovireinen akustiikka eikä lyhyttä jälkikaikua. Laipiossa yhdistyvät visuaalinen tarve sekä äänen kimpoaminen puusäleiköstä takaisin saliin, Lintula esittelee.

Tämän kuultuaan piispa halusi testata akustiikkaa laulattamalla Maa on niin kaunis -virren. Ensivaikutelma oli hänen mielestään hyvä.

Helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S on suunnitellut Ylivieskan kirkon. Kimmo Lintula on arvostettu arkkitehti, sillä hän sai viime vuonna Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon Helsingin olympiastadionin peruskorjauksesta.

Lintula esitteli innostuneena kirkkoa piispalle. Seurakuntasali, aula ja muut tilat on sijoitettu L-kirjaimen muotoon kirkkosalin ympärille.

– Perinteinen siipiosa ja pääkirkko sulautuvat yhtenäiseksi massaksi, kun salin siirtoseinä voidaan avata, Lintula esitteli.

Työmaata esitellyt vastaava työnjohtajaTimo Piippo on tyytyväinen töiden edistymiseen. Työmaalla on tehty lämmönsäätö, mitattu ilmavirrat ja laitettu ilmastointi päälle. Kuun lopussa on aivan valmista.

– Tästä tulee aikamoinen maamerkki varsinkin sitten, kun kellotapuli valmistuu.