Paikallisuutiset

Kasitie kaipaa lisäkaistoja – Onko Kokkolan pääväylän kehittäminen jäänyt Seinäjoen ja Vaasan isojen hankkeiden jalkoihin?

KOKKOLA

Kokkolan läpi kulkeva Valtatie 8 eli Kasitie on kuulunut vuodenvaihteesta valtakunnallisesti merkittävien väylien runkoverkkoon.

Kasitien talvihoitoluokka nousikin vuodenvaihteessa Kajaanintien risteyksen ja Himangan välillä. Ykkösluokasta siirryttiin 1S-luokkaan.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että tieosuus on sateiden jäljiltä puhdas 2,5:ssä tunnissa, puolta tuntia aiempaa nopeammin.

Kun katsoo toteutuneita hankkeita, niin Lapualla Shellillekin pääsee alikulkua pitkin. Pekka Ollikainen

Hoitoluokituksen nosto ei kuitenkaan liity runkoverkkoon, sanoo tienpidon suunnittelijaElina Granqvist ely-keskuksesta.

– Toimintalinjat mietittiin Väylävirastossa jo viime vuoden puolella.

Granqvistin tiedossa ei ole, että runkoverkkoasetus olisi tuonut muutoksia Kasitien hoitoon. Kunnossapito on kokonaisuudessaan vähintään 1S-luokassa Vaasasta Ouluun.

Liikennemäärät sekä Kokkolan pohjois- että eteläpuolella ovat jatkaneet kasvuaan.

Ely-keskuksen Keski-Pohjanmaan aluevastaavaMikael Roiha sanoo, että Kasitiellä Perhonjoen sillan ylittää noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Prisman kohdalla Eteläväylällä ajoneuvoja on lähes 15 000 vuorokaudessa.

– Liikennemäärät romahtavat Kajaanintien risteyksen jälkeen, kun osa autoilijoista jatkaa Kannuksen suuntaan, Roiha sanoo.

Kasitien ruuhkapiikit mukailevat työaikoja. Roihan mukaan Kasitielle kaivattaisiin ohituskaistoja.

Hän ottaa esimerkin Vaasan pohjoispuolelta.

– Uuden ohitustien jälkeen saa olla jonossa Oravaisiin asti. Sitten Valtatie 19:n risteyksestä Pännäisiin ohittaminen on liikennemäärien takia vaikeaa. Miksei ohituskaistoille ole saatu rahaa? Sitä pitäisi kysyä Liikennevirastolta (nykyinen Väylävirasto), sanoo Roiha.

KokkolalainenPekka Ollikainen on asunut ”Perhonjoen sillan korvassa” vuodesta 1988. Hän on nähnyt läheltä, kuinka Kasitien liikennemäärät ovat kasvaneet.

Miksi tie ei ole kasvanut samassa tahdissa, ihmettelee Ollikainen.

– Ely-keskus on käynnistänyt erilaisia parannushankkeita Piispansuoran ja Vitikan välille. Pyörätien pätkiä lukuun ottamatta kaikki on jäänyt tekemättä. Tässä näkyy selkeästi se, että Seinäjoen ja Vaasan alueen infran kehittäminen on koettu tärkeämmäksi, Ollikainen sanoo.

Viime vuosina Vaasaan on rakennettu 12 kilometrin ohitustie, Seinäjoelle 18,5 kilometrin ohikulkutie.

– Kun katsoo toteutuneita hankkeita, niin Lapualla Shellillekin pääsee alikulkua pitkin. Meillä Vitsarin kohdalta ei meinaa päästä Kasitielle. Liittymät eivät ole turvallisia. Kokkolan ohi on ajettu vanhassa Vaasan läänissä, Ollikainen toteaa.

Mikael Roihan mielestä liittymien turvallisuudessa olisi parantamisen varaa.

– Muutama liittymä on hankala. Olen tästä viestittänytkin liikenneturvallisuusvastaaville. Nyt ainakin Peltokorven risteykseen eläinpuiston kohdalle mietitään järkevää sisääntuloa.

Peltokorventien liittymän sujuvuuden parantamiseksi on tarkoitus käynnistää tarkempi suunnittelu, sanoo liikennejärjestelmäyksikön päällikköJarmo Salo ely-keskuksesta.

– Muutenkin Kajaanintien risteyksestä Kokkolan suuntaan suunnittelurahaa on käytettävissä. Lisäksi Eteläväylää Kokkolan keskustan kohdalla levennetään 2+2 -kaistaiseksi lyhyellä matkalla.

Kasitien ja Kajaanintien risteyksessä on rytissyt tänä talvena usein – kääntymiskaistasta huolimatta. Tulevaisuudessa ratkaisuna voi olla eritasoliittymä.

Jos rahaa ei saada ja kolarointi jatkuu, voi yhtenä vaihtoehtona olla vaihtuviin nopeusrajoituksiin siirtyminen. Rajoitus eläisi liikennemäärien ja kelien mukaan.

– Sitäkin harkitaan, että risteykseen tulisivat peltipoliisit ja kuudenkympin rajoitus, sanoo Roiha.

Entä valaistus Kasitieltä Kälviälle ja Kannukseen?

– En ole kuullut, että sellaisia suunnitelmia olisi, sanoo Roiha.