Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen ruotsinkieliset palvelut kaipaavat parannusta, käy ilmi Kotuksen katsauksesta

Katsaus antoi hälyttävän kuvan koululaisten kielitaidosta.

Ruotsin kielen taito on huolestuttavan heikolla tasolla, todetaan Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittisessa katsauksessa. Raportin mukaan peruskoulunsa päättävien yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6.

Suomenkielisissä lukiossa ruotsin kirjoittaneiden abiturienttien määrä vähenee vuosi vuodelta. Tilastot näyttävät, että jos keskipitkän ruotsin kirjoittavien abiturienttien vähenee tasaista tahtia, kirjoittajat miltei katoavat parissakymmenessä vuodessa, ehkä nopeamminkin.

Katsaus nostaa esiin myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tehdyn vuoden 2023 kyselyn tulokset. Sen mukaan ruotsinkielisissä palveluissa on ilmeisen paljon parannettavaa.

Hyvinvointialueen kyselyssä selvitettiin ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta ja laatua. Se toteutetaan vastedes vuosittain, jotta ruotsinkielisten palveluiden tilasta saadaan ajantasainen käsitys. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 153. Vastaajista 85 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen ruotsin. Myös pelastuspalveluiden kaksikielisyys herätti kysymyksiä.

Pohjanmaalla poliisi- ja oikeuslaitoksessa ruotsin kielen taitoisten ammattilaisten puute aiheuttaa viivästyksiä ja epätasa-arvoa. Kuulustelut venyvät ja oikeudenkäynnit lykkääntyvät, koska kaksikielisiä tutkijoita ja syyttäjiä ei ole riittävästi.

Raportin mukaan suomenkieliset kuitenkin haluavat haluavat käyttää ruotsia ja kehittää kielitaitoaan työelämässä. Työntekijöiden tukeminen ruotsin käyttämiseen työkielenä on tärkeää. Kielteiset kokemukset puhetilanteista puolestaan sammuttavat motivaatiota.

Katsauksessa tosin huomautetaan, että ruotsin osaaminen on eriytynyt Suomessa muun muassa alueellisesti, kouluittain ja oppilaan jatko-opintosuunnitelmien mukaan.

Pietarsaaressa ruotsin kielikylpy on vakiinnuttanut paikkansa. Kaupunki on Suomen ainoa, joka tarjoaa sekä suomen- että ruotsinkielistä kielikylpyä. Kysyntä on jatkuvasti enemmän kuin oppilaspaikkoja, ja suuri osa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa.

Myös Kokkolassa kielikylpy on ollut menestys. Kaupunki aloitti kaksikielisen opetuksen jo vuonna 1992.

Katsauksessa nostetaan esiin toissa vuonna julkaistu raportti oppilaiden B1-ruotsin oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Raportista vastasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Raportin mukaan peruskoulunsa päättävien yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6. Kaksi kolmasosaa oppilaista sai ruotsin kirjoitustaidostaan korkeintaan arvosanan 5. Raportin mukaan tulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa ruotsin osaamista.

Ammatilliseen koulutukseen aikovat pojat menestyivät heikoiten ruotsin kielessä. Lähes kaikki saivat kirjoittamisesta kouluarvosanan 5. Tällä taitotasolla oppilas osaa kirjoittaa joitain irrallisia ruotsin kielen sanoja.

Oppilaat suhtautuvat ruotsin kieleen ja sen opiskeluun keskimäärin neutraalisti, mutta eivät tiedosta ruotsin kielen asemaa jatko-opinnoissa ja työelämässä, mikä vaikuttaa opiskeluintoon. Nuoret eivät myöskään käytä ruotsia vapaa-ajallaan, minkä tähden kieli jää etäiseksi arjessa.

Korkeakouluissa englanti valtaa sijaa suomelta. Sekä suomen että ruotsin käyttö on kaventunut, ja keskustelua on käyty toimista, joilla kehitystä voisi jarruttaa.

Katsauksessa muun muassa viitataan toissa vuonna tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan Suomessa lähes 90 prosenttia väitöskirjoista ja 40 prosenttia graduista kirjoitetaan englanniksi.

Selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan kansalliskielinen opintopolku oli katkennut noin kolmanneksella opiskelijoista kandidaatin- ja maisterintutkinnon taitteessa. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Aalto-yliopisto on suomalaisista korkeakouluista englanninkielisin. Lähes kaikki sen maisteriohjelmat ovat olleet englanninkielisiä vuodesta 2013 lähtien.

Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna antamassaan ratkaisussa, että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne oli yliopistolain vastainen. Ratkaisu koski kantelua, jossa kritisoitiin Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaattiohjelman ja maisteriohjelman tutkintorakennetta sekä opetussuunnitelmien kielivalintoja.

Apulaisoikeuskansleri katsoi, että englanninkielinen opetus oli käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen kauppatieteellisen ja teknillisen alan maisterikoulutuksessa. Lisäksi englanti oli muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi myös kandidaattiopinnoissa.

Aalto-yliopistossa julkaistiin uudet opetus- ja tutkintokielilinjaukset vuoden 2023 lopulla. Ne tulivat voimaan viime vuoden alussa.

Kielipoliittinen katsaus koskee vuotta 2023. Se perustuu verkossa julkaistuun sähköiseen aineistoon, kuten uutisiin ja julkishallinnon teksteihin.

Katsauksessa sanotaan, että vaikka suomi ja ruotsi ovat yhteiskunnan toimintaa ylläpitäviä kieliä, niiden käyttö on tosiasiassa kaventunut.

– Kuvaavaa on, että tämänkin katsauksen suomen kieltä koskevan jakson sivumäärästä yli puolet liittyy englantiin ja siitä puolet englannin kieleen koulutuksessa, katsauksen alkusanoissa huomautetaan.

Englanninkielisten opintojen ja koulutusohjelmien määrä lisääntyy katsauksen mukaan korkeakoulutuksessa tasaisesti. Suuntaus näkyy myös avoimessa koulutuksessa.