Kolumnit

Kolumni: En finne igen jäi historiaan

Yli puolet suomalaisista arvioi, että Suomen väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan juuri julkaistusta Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Hallitustunnustelujen viimeisenä päivänä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi, että puolueen yksi kynnyskysymys on maahanmuuttopolitiikan selvä kiristäminen. Hän myös selvensi, että kiristäminen koskee sekä humanitaarista että työperäistä maahanmuuttoa.

Perussuomalaiset käyttää termiä haitallinen maahanmuutto. En tiedä, mitä tuo termi tarkalleen ottaen tarkoittaa, mutta yhden esimerkin olen kuullut. Haitallista on esimerkiksi sellainen maahanmuutto, jossa muuttajan motiivina on vain taloudellisen aseman kohentaminen.

Myös perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa lukee, että taloudellista siirtolaisuutta ei tule mahdollistaa.

Purra perusteli kantojaan tiistaina eduskunnassa sillä, että heidän linjansa perustuu tosiasioihin eli tilastoihin. Puolueessa on luettu työllisyystilastoja, työssäkäyntitilastoja, tulonsiirroista kertovia tilastoja ja bruttoansioista kertovia tilastoja.

Epäilemättä on luettu, ja toki niistä faktaa löytyy. Esimerkiksi sellaista, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuja kaikissa tulonsiirroissa. Tilastot kertovat myös maahanmuuttajanuorten korkeasta osuudesta rikoksissa.

Maahanmuuttokeskustelua seuratessa nousee mieleen, onko Suomessa tyystin jäänyt unholaan esimerkki maahanmuutosta toiseen suuntaan?

Ruotsi houkutteli 1960-luvulta lähtien suomalaissiirtolaisia työpaikkojen lisäksi väkevällä sosiaaliturvalainsäädännöllään parin vuosikymmenen aikana. Ruotsiin lähteneiden suomalaisten sosiaalinen tausta ei välttämättä ollut kehuttava. Suurin osa lähti etsimään itselleen parempaa elintasoa. He olivat nykytermin mukaan haitallisia maahanmuuttajia.

Ruotsin rikos- ja vankitilastoissa suomalaisten yliedustus näkyi tuohon aikaan selvästi.

Ja ikävä kyllä nämä haitalliset maahanmuuttajat sortuivat tavallista enemmän rikolliseen toimintaan. Rikollisuuden tutkijat tietävät, että sosiaalisesti ankeassa asemassa elävät ihmiset alkuperään katsomatta altistuvat vieraissa oloissa kantaväestöä useammin rikollisuudelle.

Ruotsin rikos- ja vankitilastoissa suomalaisten yliedustus näkyi tuohon aikaan selvästi. Ruotsin poliisilla oli asialle oma tunnettu lausahduskin: en finne igen (taas suomalainen).

Mikä on tilanne nyt? Suomalaiset ovat integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, eivätkä enää näy yliedustettuina rikostilastoissa, tuskin sosiaalietuuksien nauttimisessakaan. Lieveilmiöt ovat laantuneet, mutta muutama vuosikymmen siihen meni.

Silti voi kysyä, ketkä olisivat ne Volvot Göteborgin-tehtaalla rakentaneet, ellei Ruotsi olisi saanut työvoimaa naapurista?

Kirjoittaja on Kainuun Sanomien päätoimittaja.

Halutko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.