Kotimaa

Lämmin alkukesä enteilee runsaita rapusaaliita – ilmastonmuutos on ravuille uhka ja mahdollisuus

Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet rapujen keittämistä elävänä. Kalastuslain mukaan rapu on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti.

Lämmin alkukesä antaa ravustajille syyn odottaa kelpoa rapukautta. Ravustuskausi alkaa sunnuntaina.

– Odotukset ovat toiveikkaat. Vähintäänkin keskimääräistä viime vuosien saalista voi olla odotettavissa, ellei parempaakin, Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen sanoo STT:lle.

Alkukesän lämpö on mahdollistanut sen, että ravut ovat jo ehtineet vaihtaa kuorensa. Tällöin saksiniekkoja on liikkeellä jo alkukaudesta. Hyvän rapukauden puolesta puhuu myös se, että viime kaudelta vesistöihin jäi melko hyvin pientä rapua, eikä tiedossa ole suurempia rapukuolemia, Karttunen sanoo.

Karttusen mukaan ravustuksen suosio on pysynyt tasaisena, mutta Suomen hyviin rapuvesiin mahtuisi enemmänkin harrastajia.

– Ravulla ja sen syönnillä on perinteisesti ollut vähän yläluokkainen maine herrojen herkkuna. Ravustus on osin sukuperinne, ja tietyissä suvuissa tavataan pitää aina syksyisin rapujuhlat.

Ravut ohjeistetaan keittämään elävänä, koska kuolleina keitetyistä ravuista voi saada ruokamyrkytyksen. Eläinsuojelujärjestöt ovat kritisoineet käytäntöä, koska tutkimusten mukaan se aiheuttaa ravuille kärsimystä.

Karttunen sanoo, ettei rapujen valmistamiseen oikein ole muutakaan hyvää tapaa. Kalastuslain mukaan rapujen elävältä keittäminen tulee kuitenkin tehdä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Ohjeistus on, että ravut tulee lisätä yksitellen tai hyvin pienissä määrin runsaaseen, koko ajan kiehuvaan veteen.

Suomen rapukanta on Karttusen mukaan tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Suomessa on kaksi yleistä rapulajia, kotoperäinen jokirapu sekä Pohjois-Amerikasta tuotu täplärapu. Jokirapu on erittäin uhanalainen, mutta sitä saa silti pyytää. Vain noin kymmenesosa Suomen vuosittaisesta rapusaaliista on jokirapua. Ravustus ei olekaan sen suurin uhka, vaan rapurutto.

– Toivotaan, että pahimmat rapuruttovuodet olisivat jo takana ja jokirapua voitaisiin varovasti ruveta istutuksella lisäämään nykyisestä, Karttunen sanoo.

Täplärapu taas on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Suomessa sitä ei saa istuttaa tai viljellä, mutta sen myynti ja pyynti on sallittua.

Vieraslajina täplärapu syö osaltaan kotoperäisen jokiravun elintilaa. Lajit eivät menesty samoissa vesissä, ja täplärapu kantaa täpläraputyypin rapuruttoa, joka on jokiravulle erittäin tuhoisa, Karttunen sanoo.

– Jokirapu kyllä häviää niistä vesistä, joihin täplärapu tulee.

Lämpenevä ilmasto vaikuttaa Karttusen mukaan Suomen rapukantaan kahtiajakoisesti. Rapu vaatii menestyäkseen puhtaita vesiä.

– Jos esimerkiksi rehevöityminen ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyy, se voi aiheuttaa ongelmia ravulle.

Toisaalta rapu tykkää lämpimästä vedestä ja kasvaa siinä kylmää paremmin. Siten lämpenevät vedet voivat osaltaan suosia rapua, jos vesistöt pysyvät puhtaina, Karttunen sanoo.