Mielipiteet

Lukijoiden mielipidekirjoitus: Sahataanko omaa oksaa tuulivoiman kanssa?

Keskusteltaessa tuulivoimasta näyttää vahvasti siltä, ettei vastakkaista mielipidettä saa julkisesti sanoa. Tuulivoimasta ollaan hiljaa, uskotaan ja nielaistaan kaikki, mitä nämä lobbarit kertovat ainoana totuutena. Missä on kyseenalaistava keskustelu?

Nykyisin löytyy paljon tutkimustietoa aiheesta. Vain se tieto mikä edesauttaa tuulivoimayrityksiä saamaan hankkeensa läpi tulee julki. Onko kukaan koskaan maininnut muita kuin ääni- ja valohaittoja? Onko mietitty, mitä kaikkea voimalasta irtoaa käytön aikana? Asioista selvää ottamisen ja tiedon lisääntyminen havahdutti.

Voimalan roottorit ovat lasikuitua, jonka sidosaineena käytetään epoksia, josta bisfenoli A:ta (BPA) on noin 33 %. Mitä tämä BPA sitten tekee irrotessaan? BPA:ta liukenee veteen 300 mg/litra, sen puoliintumisaika on ilmassa 3,12 tuntia. Alamme kanssakin miettimään kuinka laaja saastumisalue on kyseessä, jos tuulen nopeus keskimäärin Kannuksessa ja Kalajoella 200 m korkeudessa on 7,5 m/s? BPA leviää merkittävälle alalle, ja mitä tämä tekee pohjavesille?

Kasveille myrkyllinen annos on 20 mg/kg maata. Kyseistä ainetta tulee koko ajan roottoreiden lavoista vesisateiden aiheuttamasta eroosiosta. Sitä on jatkuvasti ilmassa ja imeytyy maaperään sadevesien mukana. Karsinogeeninen annos eli syöpää aiheuttava määrä on 25 mg/painokiloa/pvä. Lisäsi tämä lisäaine vaikuttaa hedelmällisyyteen 50 mg/painokiloa/pvä vaikuttamalla hormonihäirikkönä.

Esimerkiksi Tuohirämeen ja Linnanharjun tuulivoimapuiston voimaloiden lavat painavat noin 107 t/kpl. Siiven etureuna painaa 1,25 t. Tutkimuksen mukaan etureunan massasta irtoaa eroosiona 0.199 % materiaalia kuukaudessa. Huomioidaan sademäärä Kannuksessa ja Kalajoella. Keskimäärin alueella sataa 500–550 mm/kk. Materiaalia irtoaa vuodessa 89,55 kg, josta 33 % on bisfenoli A:ta eli 29,5 kg/voimala. Koko tuulivoimapuiston alueella mikromuovia irtoaa vuodessa arviolta 4,6 tonnia vuodessa.

Toivottavasti tämä herättää ajattelemaan tulevaisuutta. Mennessämme ajassa eteenpäin, näillä saastuttamisluvuilla herää kysymys, onko alueella enää alkutuotantoa vai onko täällä tuotettu maito, liha ja vilja pannassa? Sienestys ja marjastus on terveysriski. Onko tämä se perintö, jonka annamme lapsillemme ja heidän lapsilleen? Ketä täällä asuu, onko lapsiperheitä vai onko nykyään asuttu jokilaakso tulevaisuudessa autio ja tyhjä? Vielä ei ole myöhäistä vaikuttaa, jos aloit miettimään omaa ja lastesi tulevaisuutta.

Juttuun on lisätty linkit vastineisiin 28.5. kello 10.18.