Kotimaa

Maalittamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa

Maalittamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Se voi saada alkunsa esimerkiksi erehdyksestä, sopimattomasta päivityksestä tai joidenkin mielestä vääränlaisesta mielipiteestä sosiaalisen median keskustelupalstoilla.

Vihapuhe ja maalittaminen on noussut jälleen esille, kun uuden hallituksen käänteitä on ruodittu laajasti. Vihapuhe ja solvausten kohteeksi joutuminen ei kuitenkaan koske vain poliitikkoja, tutkijoita tai muita julkisuudessa esillä olevia.

Dosentti Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta kertoo, että nykyään lähes mistä tahansa aiheesta keskustelu voi johtaa häirintäviestien tulvaan. Erityisen riskialttiita aiheita ovat ilmastonmuutos, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, etnisyyteen liittyvät asiat, tasa-arvo ja tietyt poliittiset puolueet.

– Keskusteluilmapiiri on aika tulenarka. Hyvinkin asiallinen kommentointi jostain aiheesta saattaa johtaa viharyöppyyn tai maalittamiseen, Saresma sanoo STT:n haastattelussa.

Saresman mukaan hyökkäykseltä ei voi täysin suojautua, mutta joitain keinoja suojautumiseen ja haitallisten vaikutusten vähentämiseen on.

Yksinkertaisin tapa on poistua keskustelusta ja vaieta. Tätä Saresma pitää valitettavana, koska se kaventaa keskustelua joistain aiheista. Vaientaminen on myös usein hyökkääjien tavoite.

Keskustelusta poistuminen on hänen mukaansa kuitenkin hyvin ymmärrettävää, koska hyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi olla erittäin stressaavaa, haavoittavaa ja traumatisoivaa.

Erityisen tärkeänä Saresma pitää, ettei solvaavista ja asiattomista viesteistä provosoidu.

– Se ei johda mihinkään, jos niihin keskusteluihin lähtee mukaan, hiiltyy ja antaa samalla mitalla takaisin. Usein kohun nostattaja odottaa tätä ja provosoi tarkoituksella. Se ei lopu siihen, vaan kiusaaja saa lisää vettä myllyyn.

Vihaviestien lähettäjät kannattaa myös esimerkiksi estää, jäädyttää tai hiljentää sosiaalisen median palveluissa, jolloin yhteydenpitomahdollisuudet ja viestien tai kommenttien näkyvyys rajoittuvat tai estyvät kokonaan.

Tilastokeskus on kartoittanut vihapuheen kohtaamista sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista oli nähnyt halventavia viestejä sosiaalisessa mediassa kolmen edellisen kuukauden aikana, naiset hieman yleisemmin kuin miehet ja nuoret selvästi yleisemmin kuin vanhemmat ikäluokat.

Varsinaisen häirinnän kohteeksi verkossa oli joskus joutunut seitsemän prosenttia suomalaisista. Miehiä ja naisia oli häiritty lähes yhtä yleisesti. Häirinnäksi luokiteltiin muun muassa perättömien ja yksityisten tietojen levittäminen. Tämäkin ilmiö kosketti erityisesti nuoria.

Tutkija Saresma muistuttaa, että poliisille kannattaa ilmoittaa häirinnästä matalalla kynnyksellä, jos on pienikin epäilys, että rikoksen tunnusmerkit ylittyvät. Vihaviesteistä kannattaa ottaa kuvakaappaukset.

Saresman mukaan on erittäin tärkeää, että muut keskusteluun osallistuvat osoittavat tukea hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. Sen voi tehdä kommenteilla, tykkäyksillä tai lähettämällä yksityisviestin häirinnän kohteeksi joutuneelle.