Kotimaa

Mielipidemittauksia 15 vuotta tehnyt Juho Rahkonen muistaa, kun perussuomalaisten liian suurta kannatusta ei julkaistu –  Taloustutkimus: Väite on yksinkertaisesti vale

Presidentinvaalien ennakkoäänestys on alkanut, mutta viimeisistä galluptulosten julkaisuista on ehtinyt kulua monta viikkoa. Johtajavan mielipidemittausten tekijän tutkimuspäällikkönä vuosikaudet toiminut Juho Rahkonen sanoo, että gallupien tekijöiltä puuttuu kunnianhimoa. Hänen mielestään vaalit ovat gallupien osalta laimeat: "Mennään perustavaralla ja sitäkin joudutaan odottamaan."

Presidentinvaalien ehdokasgallupeihin ilmaantunut pitkä tauko on saanut kummastelemaan, onko jotakin vialla. X:ssä (entinen Twitter) ovat yhteiskunnalliset vaikuttajat alkaneet vihjailla, että kyseessä voisi olla jonkinlainen salaliitto.

Kokeneen poliittisten gallupien tekijän ja tutkijan mukaan pitkittynyt hiljaisuus galluprintamalla kertoo jostain muusta. Mielipidetutkija Juho Rahkosen mukaan näissä vaaleissa olisi ainekset trilleriin, mutta gallupien tekijöiltä puuttuu kunnianhimoa.

– En tietenkään tiedä, mitä siellä toimituksissa ja tutkimusyrityksissä on suunniteltu. On se nyt ihme, jos ei tällä viikolla vielä tule ehdokasgallupia jostakin tuutista. Niitä on kuitenkin useita, jotka tekevät ja teettävät, Rahkonen sanoo.

Yhteiskuntatieteiden tohtori, mielipidetutkija Rahkosta voi pitää yhtenä Suomen gallupkonkareista, sillä hän toimi vuosina 2007–2023 poliittisten kyselytutkimusten tekijänä ja tutkimuspäällikkönä Taloustutkimuksella. Parhaillaan Rahkonen on vapaa tutkija ja vaihtamassa työpaikkaa. Hän aloittaa eläkevakuuttaja Kevan tutkimuspäällikkönä helmikuussa.

Rahkonen arvioi, että vaalijännityksen noustessa myös mielenkiinto gallupeja kohtaan kasvaa. Yle on julkaissut ehdokasgallupin viimeksi 13. joulukuuta ja Helsingin Sanomat jouluna.

– Se on vähän paradoksaalista. Silloin kun gallupeja tulee tiuhaan tahtiin, sanotaan, että nyt vaaleja manipuloidaan. Sitten kun niitä ei tule, silloinkin syytetään, että vaaleja manipuloidaan tai pimitetään epämiellyttäviä tuloksia, Rahkonen röhähtää nauruun.

Yksi galluphiljaisuuteen X:ssä puuttuneista on perussuomalaisten median päätoimittaja Matias Turkkila, jonka viestityksen mukaan "Joskus niitä on, ja joskus niitä taas ei ole". Gallupien perään on kysellyt myös esimerkiksi Akavan pitkäaikainen voimahahmo Sture Fjäder.

"Ei haluttu ihan tietoisesti julkaista sellaisia kyselytuloksia"

Rahkonen ei jaksa uskoa, että galluptauossa olisi nyt kyse mediasalaliitosta tai tutkimusten tekijöiden epäuskosta tulosten liian rajuna pidettyyn muutokseen.

Hän kuitenkin jatkaa, että sellainenkin tapaus maamme lähihistoriasta löytyy, kun perussuomalaisten kannatus näytti mielipidemittausten tekijöistä liian korkealta. Lukemia jopa pidettiin virheenä ja niiden julkaisemista toppuuteltiin.

– Kyllähän tämmöisestä takavuosina on ollut näyttöä.

Rahkosen mukaan kyseinen tapaus koettiin ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja, joissa perussuomalaiset lopulta tuloksissa saivat silloisen puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla "jytkyn".

– Kun oli se jytky vuonna 2011, kyllä minulla oli henkilökohtaisia kokemuksia, että silloin ei haluttu ihan tietoisesti julkaista sellaisia kyselytuloksia, jotka osoittivat perussuomalaisten kannatuksen nousseen lähes 20 prosenttiin. Ei tämä tavatonta ole, että on tällaisia.

– Silloin moni ei halunnut uskoa, että se [perussuomalaisten] kannatus on todellisuudessa lähempänä kahtakymmentä kuin viittätoista. Se oli semmoinen keissi.

Rahkosen mukaan kyse oli samantapaisesta virhearviosta kuin Yhdysvaltojen presidenttikilvassa 2016, kun mielipidetutkijat eivät nähneet Donald Trumpin voitonmahdollisuuksia.

Tarkoitat siis, että galluptulokset näyttivät jytkyä olevan tulossa. Mutta ettäkö joku media olisi jättänyt tilaamansa gallupin julkaisematta sen takia, että on ns. väärät tulokset?

– Niitä ei haluttu uskoa todeksi. Ne gallupithan menivät silloin alakanttiin, mitkä julkaistiin, ja todellinen tulos oli sitten jonkun verran korkeampi.

– Kyllä silloin ihan aktiivisesti tilaajan ja meidänkin, silloisen Taloustutkimuksen, puolelta hillittiin sitä julkaisemista. Ehkä sitä ei haluttua uskoa. Varmaan tiedostamattomia poliittisia näkemyksïäkin siinä oli.

Taloustutkimuksen Pajunen: "Vastasin tutkimuksista ja väite on vale"

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen kiistää jyrkin sanoin yhtiön entisen tutkimuspäällikön syytöksen, että tuloksia olisi pimitelty vuonna 2011. Pajunen toimi kyseisenä aikana Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja Rahkosen esimiehenä.

Pajusen mukaan gallupeita puoluekannatuksesta tehtiin yksinoikeudella Ylelle, joka myöskin tulokset heti julkaisi. Näin se on ainoa media, jota syytös voisi koskea. Hänen mukaansa tutkimusten tekemisestä vastasi hän, eikä Rahkosella ollut tietoa "aikatauluista tai sisällöistä kuin vasta tutkimusten tultua julkisuuteen".

– Väite piilottelusta on yksinkertaisesti vale, Pajunen kertoo.

– Mittaustuloksia ei ole koskaan pimitetty tai piiloteltu, vaan ne on toimitettu välittömästi tilaajalle, joka on myös julkaissut ne seuraavana päivänä.

Ylen kannatusmittaukset tuolta ajalta on edelleen löydettävissä verkosta.

Pajusen mukaan Rahkonen ei ollut Taloustutkimuksessa esimiesasemassa eikä tekemässä mittauksia, joista hän haastattelussa puhuu.

– Näin ei ole ollut minään ajankohtana. Hänellä ei yksinkertaisesti ollut mitään roolia niissä. Sen sijaan hän on kyllä ahkerasti niitä kommentoinut jo julkistetun aineiston perusteella yleisenä asiantuntijana. Rahkoselta tunnetusti irtoaa värikkäitä lausuntoja ja toimittajat ovat oppineet tämän.

"Pitäisi olla aika vahvat todisteet väittää tai olettaa"

Rahkonen arvioi, että nykyään perussuomalaisten kohtalaisen suuri kannatus ei tule enää samanlaisena yllätyksenä kuin 2011. Rahkosen mukaan myös presidenttiehdokas Jussi Halla-ahoon (ps.) on totuttu, eikä hän ole "inhokki".

– Hän on ikäänkuin noussut valtiomiessarjaan. Pitäisi olla aika vahvat todisteet, jos rupeaisi olettamaan tai väittämään, että tässä nyt pimitetään poliittisista syistä jotain. En jaksa siihen uskoa. Se vaatisi vankat todisteet, Rahkonen sanoo.

– Nyt on varmaan vain tauko päässyt syntymään lomien ja muiden syiden takia. Todennäköisesti se on ihan sattumaa. En voi mitenkään ruveta olettamaan, että olisi jotain salaliittoa tai tietoista ohjailua.

Gallupien kaipuu kertoo niiden tarpeellisuudesta

Valtakunnallisia medioita ei Suomessa ole kovin monta. Rahkosen mukaan presidentinvaaligallupeja teettäviä on ollut maksimissaan 3–4. Ylen ja Helsingin Sanomien lisäksi esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus ja Uutissuomalainen ovat teettäneet omia.

Rahkosen mielestä presidentinvaalien galluphiljaisuus ei johdu median keskittymisestä, vaan lähinnä mielekkyyden laskelmoinnista.

– Hirveän montaa ei yhtä aikaa oikein voi olla. Jos on oikein tehty kysely, tulokset ovat kuitenkin kohtalaisen samoja. Eihän niitä kannata hirveän monen julkaista.

– Julkisuuden hyöty on äkkiä syöty, jos joku toinenkin pistää tuloksia julki samalla.

– Ihme, jos ei nyt niitä jostain kohta tule, Rahkonen odottelee.

Yle kertoi tänään aamu-tv:ssä, että siltä on tulossa ehdokasgallup "perinteisesti vaaliviikolla" eli käytännössä oman vaalitentin yhteyteen.

Medioilla voi olla "herrasmiessopimuksia" julkaisuajankohdista

Rahkosen mukaan mediat voivat jonkin verran koordinoida keskenään sitä, minä ajankohtina gallupeita julkaistaan.

– Näissä on herrasmiessopimuksilla toimittu vuosien varrella. Kyllä niitä koordinoidaan esimerkiksi sen verran, ettei tulisi ihan päällekkäisyyttä. Sitä tietoa tihkuu aina kilpailevankin median tietoon, että mitä on tulossa, Rahkonen tietää.

– Puoluekannatusmittauksissa on sitten toistuva rytmi, miten niitä tulee Yleltä ja Hesarilta.

Päällekkäisten gallupien välttäminen on kaikkien etu. Jos Hesarilta ja Yleltä on gallupit tulossa, kumpikin hyötyy siitä, ettei kyselyä toteuteta samaan aikaan tai ettei tulos ilmesty samana päivänä. Se on myös kuluttajan etu.

– Nimenomaan. Tässä ei ole sinänsä ehkä kilpailua. Kannatusgallupeja voi tehdä vain kahdella tavalla: oikein tai väärin, Rahkonen sanoo.

Laimeista vaaleista kunnianhimottomia kyselyitä

Tavallinen kansalainen tuntuu usein epäilevän, että gallupintekijät pyrkisivät vaikuttamaan tuloksiin sanamuodoilla. Rahkosen mukaan kysymysten sanamuoto ei hirveästi vaikuta.

– Kysytäänpä "ketä äänestäisit" tai "jos vaalit olisivat nyt", niin kyllä ihmiset aina ajattelevat sitä, ketä he kannattavat. Kokemukseni nojalla ihmiset ymmärtävät kysytyn aika tavalla riippumatta sanamuodoista.

Toinen asia on, että näiden vaalien mielipidemittauksista puuttuu Rahkosen mielestä kunnianhimo. Ei ole käytetty tarjolla olevia variaation mahdollisuuksia.

– Sellaisia gallupeja olisi ollut kiva nähdä, joissa on ykkös- ja kakkosvaihtoehtoja. Voisi selvittää, mihin kannatusta vuotaa. Ehkä joku on tällaisia tehnytkin, mutta en ole huomannut sellaisia.

– Laimeat vaalit, myös gallupien suhteen. Jos tekijöillä olisi kunnianhimoa, kyllähän tähän olisi väliin jo pärätetty vaikka mitä taustoittavia ja kiinnostavia juttuja.

– En tiedä, miksi ei kiinnosta. Olisi tärkeä tietää esimerkiksi taustaryhmistä. Silti tehdään vaan sitä perusmetritavaraa, ja sitäkin saadaan tässä odotella, että missä viipyy.

Kunnianhimoisemmat ja kiinnostavammat gallupit voisivat lisätä myös äänestysaktiivisuutta.

Nyt ennakkoäänestykseen saakka mennään "sammutetuin lyhdyin". Se tuottaa alleviivattua mielenkiintoa tauon jälkeistä gallupia kohtaan.

Molemmille kärkiehdokkaille galluptauko voi olla hyväkin asia.

– Voi tässä olla vähän hiljaisen herrasmiessopimuksenkin piirteitä. Gallupit myös vaikuttavat. On tutkittu juttu, että gallupit saavat nousemaan voittajan vankkureihin.

– Kun galluptietoa ei ole, ihmiset tekevät valintaa enemmän sisällöllisin ehdokasperustein eikä sen perusteella, kuka olisi todennäköisimmin menossa toiselle kierrokselle. Tämä varmasti vähentää strategista äänestämistä.

Aloitat Kevassa helmikuussa ja olet ollut Taloustutkimuksen jälkeen E2-tutkimuslaitoksella töissä. Parhaillaan olet vapaa tutkija. Vieläkö sinulla on uskoa gallupeihin ja siihen, että niillä on demokratiassa tehtävänsä?

– Kyllähän niillä on. Tulevat vaalien välilläkin mielipiteet esille. Ilman muuta gallupeilla on yhteiskunnallista merkitystä. Tutkittua tietoa yhteiskunnasta tarvitaan koko ajan. Muutaman kuukauden vanha tieto rupeaa olemaan jo vanhentunutta.

– Ehdottomasti uskon kyselytutkimusten merkitykseen ja tarpeellisuuteen nykymaailmassakin. Täällä on niin paljon hälyä ja sälää: on vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei. Kyselytutkimus on silloin aika pomminvarma, vanha, hyvä, suoraviivainen, robusti menetelmä, millä saadaan selkeyttä tähän monimutkaiseen ja hähmäiseen todellisuuteen. Ilman muuta olen gallupien suuri ystävä ja kannattaja.

"Kun oli se jytky vuonna 2011, kyllä minulla oli henkilökohtaisia kokemuksia, että silloin ei haluttu ihan tietoisesti julkaista sellaisia kyselytuloksia, jotka osoittivat perussuomalaisten kannatuksen nousseen lähes 20 prosenttiin."Juho RahkonenYhteiskuntatieteiden tohtori, mielipidemittaaja

Nyt ennakkoäänestykseen saakka mennään "sammutetuin lyhdyin". Se tuottaa alleviivattua mielenkiintoa tauon jälkeistä gallupia kohtaan.

//Päivitetty juttua 14.32: Lisätty Jari Pajusen kommentit ja muutettu jutun rakennetta