Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus: Hallitushampurilaisesta ei vielä haukattu pihviä
Suomen seuraavan hallituksen muodostamisessa edettiin tiistaina Petteri Orpon (kok.) käyttämin termein tunnustelusta harkintaan. Orpo on nyt käynyt kahdenväliset keskustelut kaikkien eduskuntapuolueitten kanssa ja hän lupasi ilmoittaa tämän viikon aikana, millaisella kokoonpanolla hallitusneuvotteluja tullaan jatkamaan Säätytalolla. Parin yön yli nukkumisen Orpo tarvitsee ratkaistakseen, millä puolueilla on keskenään eniten yhdistäviä tekijöitä saada aikaan ne muutokset, joita Suomi hänen näkemyksensä mukaan tarvitsee.
Tunnusteluissa Orpo kertoi pyrkineensä hahmottamaan puolueitten näkemyksiä erityisesti suuriin kysymyksiin, joita hän nimesi neljä: 1. kestävä kasvu, 2. hyvinvointivaltion pelastaminen, 3. sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ja 4. vastuu tulevaisuudesta, kuten koulutuksesta, ilmastosta ja ympäristöstä.
Orpo totesi puolueilla olevan myös omia erilliskysymyksiään, mutta tässä vaiheessa tunnusteluissa ei hänen mukaansa ole menty nippeleihin vaan rakennettu isoa kuvaa.
Puolueitten keskinäisistä eroista hän mainitsi muun muassa sen, että vaikka huoli velkaantumisesta jaetaan, tilannekuva ei ole yhtenevä eivätkä näkemykset siitä, miten talouskasvu- ja työllisyystavoitteisiin päästään.
Keinot tulevat väistämättä kirpaisemaan suurta osaa suomalaisista ja niiden toteuttaminen vaatii hallituspuolueilta vahvaa sitoutumista tavoitteeseen.
Neuvottelujen keskeiseksi tavoitteksi Orpo nosti luottamuksen syntymisen. Ei riitä, että hallitusneuvotteluissa runnotaan kokoon hallitusohjelma. Puolueiden pitää myös ymmärtää, mihin ne ovat sitoutuneet ja luottamaan toisiinsa myös sellaisissa, väistämättä eteen tulevissa tilanteissa, joihin ei ole osattu varautua.
Ainakin julkisuuteen annettu kuva vaikuttaa siltä, että tähän asti neuvotteluissa on napsittu ranskiksia ja mutusteltu sämpylää ja salaattia. Hallitushampurilaisen varsinainen pihvi on vielä pureskelematta.
Kokoomus pitää nimittäin edelleen lähtökohtana kuuden miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen tällä vaalikaudella ja kolmea miljardia seuraavalla. Siitä, miten tämä sopeutus tulisi toteuttaa, ei tiistain tiedotustilaisuuksissa puhuttu kuin korkeintaan ohimennen, vaikka keinot tulevat väistämättä kirpaisemaan suurta osaa suomalaisista ja niiden toteuttaminen vaatii hallituspuolueilta vahvaa sitoutumista tavoitteeseen ja uskoa siihen, että juuri tämä keino on maalle välttämätön.
Eduskuntavaaleista lähtien todennäköisimpänä hallituskokoonpanona on pidetty kokoomusta, perussuomalaisia, kristillisdemokraatteja ja RKP:tä. Tiistaisista sekä Orpon että Riika Purran (ps.) tiedotustilaisuuksista saattoi rivien välistä tulkita, että kulmista on yritetty hioa nurkkia pyöreämmäksi, jotta tällä porukalla mahduttaisiin samaan pöydän ääreen.
Yksi erilliskysymys on ollut perussuomalaisten vaatimus ruotsin kielen opintojen muuttamisesta valinnaiseksi. Riikka Purra totesi ymmärtävänsä, että puolue on vaatimuksensa kanssa yksin. Kommentista voinee vetää johtopäätöksen, että puolue ei pidä kielipoliittisia vaatimuksiaan kynnyskysymyksenä vaan ymmärtää kompromissin välttämättömyyden. Se mahdollistaa hallituskumppanuuden RKP:n kanssa.
Perussuomalaisilla on ollut kokoomuksen kannoista poikkeava käsitys myös muun muassa Suomen maahanmuuttolinjauksissa ja ilmastotavoitteissa. Jälkimmäisestä Orpo totesi, että perussuomalaiset eivät kiistä ilmastonmuutoksen uhkaa ja sen torjumisen välttämättömyyttä, mutta keinoista on näkemyseroja. Lähitulevaisuudessa selvinnee, miten pitkälle perussuomalaiset ovat valmiita joustamaan omista näkemyksistään.
Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.
Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
