Pääkirjoitukset
Pääkirjoitus: Pidetään kiinni vuodesta 2035
Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti viime viikolla eduskuntapuolueille kuuluisaksi tulleet 24 kysymystä siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi lähteä viemään, ja sai puolueilta vastaukset tällä viikolla.
Orpo ei suoraan kysynyt, mikä on puolueitten näkemys sitoutumisessa ilmastolain tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Tätä voi pitää merkkinä siitä, että kokoomuksessa ei haluta tehdä ilmastotavoitteeseen sitoutumisesta hallituksen muodostamisen kynnyskysymystä.
Ilmastolaki säädetiin viime vuonna. Siinä asetettu hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että viimeistään vuonna 2035 Suomi tuottaisi hiilipäästöjä vain sen verran kuin hiilinielut sitovat hiiltä ja me suomalaiset emme enää omilla toimillamme kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.
YK:n alaisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan hiilineutraalius tulisi saavuttaa koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä, mikäli maapallon keskilämpötilan nousu halutaan rajata 1,5 asteeseen. Vauraitten teollisuusmaitten tulisi leikata päästöjään vielä nopeammin.
1,5 astettakin tarkoittaa suuria, osittain myös kohtalokkaita vaikeuksia useille eliölajeille ja ekosysteemeille, mutta seuraukset olisivat siedettävämpiä verrattuna vain puoli astetta kovempaan nousuun. Esimerkiksi ruoan tuotanto, puhtaan veden saatavuus ja satojen miljoonien ihmisten toimeentulo olisi turvatumpaa.
Esimerkiksi ruoan tuotanto, puhtaan veden saatavuus ja satojen miljoonien ihmisten toimeentulo olisi turvatumpaa.
Vaikka Orpo ei kysynyt, suurimmat puolueet kuitenkin ottivat itse tavoitevuoden 2035 esille vastauksissaan — myös kokoomus, joka ilmoittaa kannattavansa sitä ja vaatii päästövähennysten toteuttamista kustannustehokkaasti, markkinaehtoisesti ja teknologianeutraalisti.
Perussuomalaiset kyseenalaistavat vuoden 2035 tavoitteen realistisuuden: lisäpäästövähennykset tulevat yhä kalliimmiksi eivätkä ehdi vaikuttaa riittävästi. Puolueessa ei uskota väitteisiin siitä, että Suomen itselleen asettama, kilpailijamaita 15 vuotta kireämpi hiilineutraaliustavoite lisäisi vientiä. Orpolle annettuun vastaukseen puolue ei kuitenkaan kirjannut sitä omassa energia- ja ilmastopoliittisessa ohjelmassaan esittämäänsä yksiselitteistä vaatimusta, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050.
SDP:n muotoilu on yksiselitteinen: On ehdottoman tärkeää, että Suomi pitää kiinni 2035 ilmastotavoitteesta, tavoittelee sitä sosiaalisesti oikeudenmukaisin keinoin ja luo jo tällä vaalikaudella suunnitelmat etenemisestä hiilinegatiiviseksi maaksi vuoden 2035 tavoitteen saavuttamisen jälkeen.
Keskusta ei tunnetusti vastannut Orpon kysymyksiin. Eduskuntavaaliohjelmassa puolue kuitenkin kertoi sitoutuneensa tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta 2035.
Yhteenvetona voi todeta, että enemmistö suomalaisista on antanut äänensä puolueille, jotka ovat sitoutuneet ilmastolakiin, ja siitä luopuminen olisi epädemokraattista. Pidetään siitä siis kiinni.
Orpon kysymyspatteristo on itse asiassa kokonaisuudessaan hyvä työkalu kenelle vain, joka haluaa kirkastaa omaa ajatteluaan maailman menosta. Haasteeseen ovat tarttuneetkin monet yhteisöt, jotka vaativat sitoutumista 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.
Esimerkiksi Marttaliitto sekä Maa- ja kotitalousnaisetvaativat, että ihmiset tulee saada motivoitua mukaan päästövähennyksiin, painottaen jokaisen vastuuta mutta keventäen ilmastoahdistusta.
Päätöksenteossa paras konsultti on usein raha. Sitä painottaa vastauksessaan tulevaisuustalo Sitra, jonka mukaan selkeä, konkreettinen ja ennakoitava polku päästöjen vähentämiseen ja nielujen kasvattamiseen tarjoaa selkänojan suomalaisyritysten investoinneille ja puhtaan viennin kasvattamiselle.
Haluatko jatkaa keskustelua? Lähetä mielipiteesi toimitukselle tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Ihmiset
