Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Realisoituneista Rosatomin riskeistä pitää ottaa opiksi

“Kun sian kanssa painii, sotkee vain itsensä.“ Vanhan kansan neuvo nousee mieleen, kun lukee Venäjän ympäristöpolitiikan professori, Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Veli-Pekka Tynkkysen ajatuksia Fennovoiman oikeusprosesseista Venäjän kanssa.

Tynkkysen mielestä Fennovoiman ja sen osakkaiden tulisi niellä karvas kalkki ja luopua aikeista riitauttaa Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitostoimitussopimus kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Hänen näkemyksensä on, että väkivaltainen ja oikeusvaltioperiaatetta ylenkatsova Venäjä käyttää kansainvälistä oikeutta omien etujensa ajamiseen: Vaikka suoria syy-seurausyhteyksiä on vaikea osoittaa, vahingonkorvausvaatimuksista seuraa taloudellista riippuvaisuutta, joka vaikuttaa Suomen ulkopoliittiseen harkintaan esimerkiksi siinä miten paljon Ukrainaa tuetaan tai Venäjää painostetaan pakotteilla.

Fennovoima perustettiin vuonna 2007 rakentamaan Hanhikiven ydinvoimala Pyhäjoelle. Vielä viime syksynä kolmanneksen sen osakekannasta omisti RAOS Voima Oy, joka on Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö. Vuosi sitten toukokuussa Fennovoima purki Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen ydinvoimalan laitostoimituksesta ja perui Hanhikivi 1:n rakennuslupahakemuksen. Fennovoima käynnisti useita välimiesmenettelyjä ja oikeudellisia menettelyjä Rosatom-yhtiöitä vastaan. Vahingonkorvausten yhteismäärä on lähes kaksi miljardia euroa. Myös Rosatom on nostanut kanteita Fennovoima vastaan ja vaatii kolmen miljardin korvauksia.

Loppuvuodesta 2022 lähtien Fennovoima on ollut 97-prosenttisesti suomalaisomisteinen yhtiö ja venäläisomistuksen osuus on enää 3 prosenttia. Kotimainen pääomistaja on Voimaosakeyhtiö SF.

Kuka sitten Voimaosakeyhtiö SF:n omistaa ja ottaa viime kädessä sen tappiot niskoilleen? Fennovoimaan on käytetty tähän mennessä kymmeniä miljoonia euroja eikä sähkönmyyntituloja ole luvassa. Osakasluettelosta löytyy koko joukko suomalaisia, myös hyvin tuttuja, pitkälti kuntaomisteisia energiayhtiöitä, kuten Vetelin Energia Oy, Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren Energia Oy, Kruunupyyn Sähkölaitos Oy ja Haapajärven Lämpö Oy. Laskua epäonnistuneesta sijoituksesta maksavat viime kädessä näitä yhtiöitä omistavien kuntien asukkaat.

Haapaveden, Kalajoen, Oulaisten ja Siikajoen kunnat kieltäytyivät mahdollisuudesta lähteä yhtiöön mukaan miljoonaluokan sijoituksilla.

Mukana omistajaluettelossa on myös muun muassa Hanhikiven Sähkönmyynti Oy ja sen yhtenä osakkaana Pyhäjoen kunta. Vuonna 2015 ainakin Haapaveden, Kalajoen, Oulaisten ja Siikajoen kunnat kieltäytyivät mahdollisuudesta lähteä yhtiöön mukaan miljoonaluokan sijoituksilla. Näiden kuntien päättäjät voivat onnitella itseään siitä, että osasivat aikanaan tehdä oikean riskiarvion.

Venäjä oli jo vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin ja konflikti maiden välillä oli levinnyt koko Itä-Ukrainaan. Oli hyvin tiedossa, että Venäjä ei pelaa kansainvälisillä säännöillä. Rosatomiin liittyvistä riskeistä puhuttiin niin laajasti, ettei tämän toteaminen ole millään tavalla jälkiviisautta.

Sallitaan kuitenkin pieni jälkiviisaus professori Tynkkyselle. Hänen jälkijättöinen ohjeensa on, että Fennovoiman olisi pitänyt kirjata Rosatomin kanssa tehtyyn sopimukseen ehto, että sopimus raukeaa, jos Venäjä ei noudata kansainvälistä lainsäädäntöä. Opiksi kannattaa ottaa, kun tekee yhteistyötä minkä vain maan kanssa. Tynkkynen nostaa Venäjän rinnalle tässä erityisesti Kiinan.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.

Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä kommenttisi toimitukseen tästä linkistä avautuvalla lomakkeella.