Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Susi kuuluu Suomen luontoon ‒ Luken tuoreessa arviossa kanta on vahvistunut myös Keski-Pohjanmaalla

Luonnonvarakeskus on julkistanut suden tuoreen kanta-arvion. Sen mukaan Suomen susikanta oli marraskuun lopussa 417 yksilöä. Arvion mukaan Suomessa vaeltaa 53 perhelaumaa ja 22 susiparia ja joukko yksinäisiä susia.

Susi kuuluu Suomen luontoon ja sen kantaa voidaan vielä vahvistaa tai pikemminkin pitäisi sanoa, että kannan tulisi antaa vahvistua. Jos kannanhoidollista metsästystä ei aloiteta, hukkakanta vahvistuu noin 10 prosenttia vuodessa. Sudella ei ole muuta vihollista kuin ihminen. Suomen riistakanta antaa mahdollisuuden kannan kasvulle.

Keskipohjanmaan vaikutusalueella elää noin 30 sutta. Määrä on joidenkin mielestä paljon. Varmasti ihmiset, joiden elinkeinoa hukka uhkaa periä, ajattelevat, että nimenomaista suurpetoa pitäisi saada metsästää. Susi on kuitenkin uhanalainen ja rauhoitettu eläin ja sitä saa metsästää vain vahinkoperusteisilla kaatoluvilla. Niiden saanti on vaikeaa. Vahinkoperustainen lupa myönnetään käytännössä vain häirikköeläimille, jotka uhkaavat joko ihmistä tai hyötyeläintä. Viime vuonna viranomaiset antoivat kaksi vahinkoperusteista kaatolupaa poronhoitoalueen ulkopuolelle. Toinen niistä kohdistui Toholammin laumaan. Metsästyskoiraa ei viranomaisarviossa ole käytännössä laskettu hyötyeläimeksi, vaikka sillä saattaa olla suuri rahallinen ja ennen kaikkea suuri tunnearvo perheissä.

Keskipohjanmaan vaikutusalueella susikanta on vahvistunut. Ylivieskaan on saatu kokonaan uusi lauma. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla yksi susipari on kasvanut vuoden aikana perhelaumaksi. Tulevaisuus on taattu. Keski-Pohjanmaan sudet ovat kosketuksissa itäisen Suomen ja Venäjän susikannan kanssa. Näin olleen veri pääsee vaihtumaan toisin kuin Satakunnan ja Varsinais-Suomen hukilla. Luke onkin huolestunut näiden seutujen susien elinvoimasta.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.