Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Vanhusten kotihoidossa puutteita yhä enemmän

Viime syksynä Pöytyällä kaksi vanhusta riutui kotiinsa. Heistä toinen oli jo kuollut poliisin mennessä paikalle, ja toinen menehtymäisillään. Huonokuntoiset vanhukset olivat pyytäneet apua kotihoidolta, mutta onnettomien yhteensattumien vuoksi heidän tarve oli jäänyt selvittämättä. Koska pariskunnalla ei ollut lähiomaisia, kukaan ei tiennyt heidän epätoivoisesta tilanteestaan.

Asiaa tutkineen Onnettomuustutkinta­keskus Otkesin mukaan sosiaali­palveluissa ei tunnisteta ilman lähiomaisia toimivan omaishoitajan hoitovastuuta eikä muita lähiomaisten puuttumiseen liittyviä riskejä. Mies oli hoitanut naista kokoaikaisesti vuosia ja ollut huolissaan, kuka naista hoitaa, jos hänelle itselleen käy jotain.

Kotihoidon kriteerejä tulkitaan tiukemmin kuin aikaisemmin. Samaan aikaan alalla on vakava hoitajapula. On helppo vetää johtopäätökset näiden kahden välille ja kysyä, onko kasvava työvoimapula syynä siihen, että kotihoidon asiakkaaksi on yhä vaikeampi päästä?

Suomessa tehdään päivittäin noin 115 000 kotihoidon käyntiä. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä kotihoidon käyttöikään, joten tarve ei ole vähenemässä. Huonoimmassa asemassa ovat yleensä yksinasuvat vanhukset, jotka eivät välttämättä osaa edes pyytää apua. Iän ja kunnon heiketessä vanhus ei ehkä enää ymmärrä omaa tilaansa. Jos omaiset eivät ole huolehtimassa, on lopputulos pahimmillaan Pöytyän tragedian kaltainen, jossa kyse oli pariskunnasta.

Ongelmaa ei voi lakaista maton alle. Tilanteen korjaamiseen vaaditaan meitä kaikkia. Me emme enää voi ummistaa silmiämme esimerkiksi naapurissa asuvien ikäihmisten suhteen. Suomalaisethan ovat kerrostaloasumisessakin hyvin introverttia kansaa, pahimmillaan ei edes tiedetä, ketä omassa rapussa asuu.

Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo aloitti työnsä viime vuoden alussa. Hänen mielestään kotihoidon tilanne koko maassa on kestämätön. Topo otti kantaa Pöytyän tilanteeseen Helsingin Sanomissa vuosi sitten. Hän peräänkuuluttaa ensimmäiseksi työvoimapulan ratkaisemista työn vetovoimaa kehittämällä. Hyvinvointialueiden toimintaa suunniteltaessa tulee huomioida, että vanhuspalveluiden tarve nousee voimakkaasti lähivuosina väestön ikääntyessä.

Yle uutisoi keskiviikkoaamuna, että kotihoidon käyntimäärät ovat ensimmäistä kertaa Suomessa laskussa, vaikka vanhusten määrä kasvaa. Osa hyvinvointialueista on viime vuosina kiristänyt kotihoitoon pääsyn kriteereitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskemien mukaan kotihoidon käyntien määrä laski viime vuonna yli kahdella miljoonalla edellisvuodesta. Tämä vastaa kolmen viikon käyntien määrää. Tilanne on hälyttävä, sillä merkittävä osa kotihoidon palvelusta on näin ollen jäänyt saamatta.

Lähes kolmannes 85–94-vuotiaista sai säännöllisen kotihoidon palveluja päivittäin, mutta palveluja saavien asiakkaiden osuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Tilastojen mukaan tämän ikäisten parhain tilanne on Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla, jossa asiakkaiden osuus oli suurin, 40 prosenttia. Päijät-Hämeen ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla vastaavasti osuus oli pienin, vain 22 prosenttia.

Pääkirjoitukset ovat Keskipohjanmaan kannanottoja, jotka kuvastavat lehden periaatelinjaa. Kirjoitukset laatii Keskipohjanmaan toimitus.