Paikallisuutiset

Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä: Halsua nostaa rysäytti pari vuotta sitten veroprosenttinsa kerralla maan kovimmaksi – kunnanjohtaja Jari Penttilä kertoo videolla mitä siitä on seurannut ja millaiset piskuisen kunnan talousnäkymät ovat

Joskus ammoisina Harri Holkerin (kok.) hallituksen (1987–91) aikoina koteihin jaettiin tiedote otsikolla”Verotus kevenee”. Oppositioon sysätyn keskustan koiranleukojen vastausta ei tarvinnut pitkään odottaa: tiedotteessa on yhden kirjaimen kirjoitusvirhe, siinä pitäisi lukea ”verotus kovenee”.

Marraskuussa 2021 voidaan ainakin Keskipohjanmaa-lehden vaikutusalueen 25 kunnassa olla varmoja, että kuntien tuloverotus ei enempää kevene kuin kovene vuonna 2022. Yksikään alueen kunnista ei muuta veroprosenttiaan.

Muutoksia koko valtakunnassakin on poikkeuksellisen vähän, kunmaan 309 kunnasta tuloveroprosentti nousee 16 ja laskee 12 kunnassa.

Katso video:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Halsualla tehtiin pari vuotta sitten päätös Susikoski-dekkareistaan tunnetun edesmenneen kirjailija Mauri Sariolan hengessä: parempi kertarutina kuin ainainen kitinä. Veroprosenttia nostettiin kerralla peräti puolitoista prosenttiyksikköä SE-lukemiin 23,50.

Siellä on myös pysytty. Se on tarkoittanut julkisuutta, jota kuntakentällä ei välttämättä niin hirveästi tavoitella. Toisaalta kunnanjohtajaJari Penttilä on tähän jo tottunut ja suhtautuu asiaan huumorin ja stoalaisen tyyneyden muodostamalla sekoituksella.

– Kun korotusta tehtiin, ajatus oli, että veroprosenttiin ei tarvitse aivan heti palata. Päätöstä tehtäessä tiedettiin, että siitä varmasti tulee jutunaihetta, Penttilä naurahtaa.

Ylivieska ja Kaskinen täydentävät valtakunnan kärkikolmikon. Kummassakin tuloveroprosentti on tasan 23. Maan kolmanneksi korkein veroprosentti on 22,50. Sen mukaan veroa peritään 13 kunnassa. Tähän joukkoon kuuluvat Haapajärvi, Merijärvi, Reisärvi ja Veteli.

Perinteiseen tapaan manner-Suomen kevyintä kuntaverotus on Kauniaisissa (17,00). Ahvenanmaan pienissä kunnissa verotus on perinteisesti ollut manner-Suomea kevyempää. Maarianhaminan jälkeen Ahvenanmaan toiseksi suurimmassa kunnassa Jomalassa (viime syyskuun lopussa 5 484 asukasta) on ensi vuonna koko maan alhaisin tuloveroprosentti (16,50).

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa järjestettäviin aluevaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta.

Maa on jaettu 21 hyvinvointialueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen vuoden 2023 alusta lukien.

Käytännössä se tarkoittaa mullistusta verotukseen. Hyvinvointialueilla ei tällä hetkellä tehdyillä hallituksen päätöksillä ole verotusoikeutta. Oppositiossa oleva kokoomus esimerkiksi vastustaa jyrkästi maakuntaveroa.

Verotus kuitenkin muuttuu siten, että vuonna 2023kaikkien kuntien veroprosentteja lasketaan tämän hetken arvion mukaan 12,39 prosenttiyksiköllä. Se ei tarkoita kansalaisten saamaa veroalea. Valtionverotus kiristyy saman verran kuin kuntavero alenee. Lähtökohta on, että kenenkään verotus ei muutu.

Mitä sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueiden perustamisesta ajatellaan Halsuan kunnantuvalla?

– Minä olen ollut jo pitkään – ainakin yli kymmenen vuotta – sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspuoli olisi pitänyt mennä jo aikaisemmin valtiolle, Jari Penttilä sanoo.

Hän viittaa valtiolta tulleisiin velvoitteisiin, jotka ovat kuormittaneet erityisesti sote-puolta.

– Kun katsoi yhden vaalikauden taaksepäin miten paljon oli uusia lakeja ja niissä velvoitteita kunnille, eivät ryökäle meinanneet mahtua ranskalaisilla viivoilla yhdelle aaneloselle. Ihan järjetön määrä tuli uusia tehtäviä kunnille.

Tehtävien lisääntymisen myötä on luonnollisesti tullut myös taloudellista painetta.

Penttilä perustelee näkemystään juuri taloudella ja sen suunnittelulla. 1 100 asukkaan kunnassa esimerkiksi muutamat erikoissairaanhoitoa vaativat vakavat sairastapaukset ovat saattaneet heilauttaa sote-menojauseamman satatuhatta euroa.

Kun sote-momentti siirtyy hyvinvointialueille ja sitä kautta valtion rahoitettavaksi, tilanne muuttuu varsinkin pienissä kunnissa merkittävästi.

– Kun sote-puolella ollut heiluri poistuu kuntataloudessa, suunnittelu helpottuu. Pääsemme päättämään omista menoistamme. Emmehän me sairastumisiin ole tietenkään voineet vaikuttaa millään tavalla. Nyt pystymme suunnittelemaan taloutta, vaikka se olisi tiukkaakin, Penttilä perustelee.

Halsualle on lähivuosina tulossa tuulivoiman myötä aikaisempaa oleellisesti enemmän kiinteistöverotuloja. Kun tämän yhdistää sote-momentin poistumiseen, tulevaisuus näyttää valoisalta?

– Toivotaan, että nuo myllyt jossain vaiheessa toteutuvat. Sen jälkeenhän meillä on vaikka mihin puskuria. Silloin pystytään jopa ruveta kehittämäänkin kunnan toimintoja. Ei ole rahasta niin uupeloa.

Kuinka kauan siihen menee?

– Kyllä oikeuskäsittelyissä menee se kaksi vuotta vähintään. Hallinto-oikeuden käsittely on niin hidasta. Se on asia, joka vaarantaa oikeudellista turvaa Suomessa, Penttilä pahoittelee oikeuden myllyjen hitautta.