Kolumnit
Paula Erkkilän kolumni: Investoinnit haastavat seutua — Käynnissä on investointitornado
Pohjalaismaakuntien yllä pyörii ennennäkemätön investointitornado. Olemme kauppakamarissa parisen vuotta keränneet faktoja tulevista yksityisistä investoinneista. Tämänhetkisen tiedon mukaan investointien määrä vuosikymmenen loppuun mennessä on 17 miljardia euroa. Osa näistä on jo rakenteilla, toiset odottavat lopullista päätöstä ja loput puskevat luvitusputkessa eteenpäin.
Kymmenet jo seudulla olevat tai tänne tulevat yritykset kasvavat tai käynnistävät kokonaan uutta tuotantoa. Tulossa on esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaa, vedyn tuotantoa, akku-, kemian- ja metsäteollisuutta, elintarviketuotantoa sekä monenlaisia kiertotalouden hankkeita. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat draivereina suurimmassa osassa investointeja.
Investointien tuottamat suorat työllisyysvaikutukset täsmentyvät jatkuvasti. Puhutaan joka tapauksessa tuhansista suorista työpaikoista ja välillisesti paljon isommasta määrästä. Edessämme on siis historiallisen suuret kasvuun liittyvät mahdollisuudet – ja haasteet.
Keskusteluissa on usein päällimmäisenä ollut se, kuinka saamme varmistettua riittävästi osaavaa työvoimaa. Entä jos saammekin? Onko meillä valmiudet vastaanottaa heidät? Yksin työ ei riitä; elämän kivijalka rakentuu paletista, johon kuuluvat päivähoitopaikat, koulut, terveydenhuoltopalvelut, liikuntapaikat, kulttuuri- ja elämyspalvelut, ravintolat ja muut. Aivan aluksi tarvitaan asuntoja.
Ruotsin pienet kunnat kokevat jääneensä yksin investointien kanssa. Investointipäätökset eivät olleetkaan alkuhuuman jälkeen pelkkää laulua ja tanssia, vaan vaativat paljon vastinetta.
”Emme tienneet mihin ryhdyimme”, sanoi Kauppalehden haastattelema Skellefteån kunnanvaltuuston puheenjohtaja aiemmin kesällä. Hän viittasi siihen, että Ruotsin pienet kunnat kokevat jääneensä yksin investointien kanssa. Investointipäätökset eivät olleetkaan alkuhuuman jälkeen pelkkää laulua ja tanssia, vaan vaativat paljon vastinetta. Tähän ei selvästikään ollut osattu varautua ja nyt esimerkiksi Skellefteån velkataakka on yli kymmenkertaistunut. Kunnanjohdon mukaan valtiolta ei ole saatu kuin tyhjiä lupauksia.
Meidän kannattaakin seurata tarkkaan, mitä Västerbottenin suunnalla tapahtuu ja ottaa oppia. Vajaan 75 000 asukkaan Skellefteålla on kasvuohjelma, jossa tavoitellaan 20 prosentin väestönlisäystä vuosikymmenen loppuun mennessä. Kunnassa on parhaillaan käynnissä kymmeniä asuntorakentamishankkeita.
Tämä on meilläkin edessä, mutta vaisulta näyttää. Monessa kunnassamme on suorastaan surkea tilanne asuntomarkkinoilla ja vuokra-asuntotilanne on olematon. Epävarma suhdanne ja korkojen nousu eivät kannusta rakennuttajia riskinottoon. Alkaa kuitenkin olla kiire. Investoinnit tuovat mukanaan pitkän ajan potentiaalin, ja tämä on kyettävä kommunikoimaan joka suuntaan.
Paula Erkkilä
Kirjoittaja on Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja