Kolumnit

Paula Erkkilän kolumni: Kultaiset kesätyöntekijät

Nuoret tuovat työyhteisöön uutta innostusta ja ajattelua ja ovat sijoitus yrityksen tulevaisuuteen.

Kesätyökausi rullaa paraikaa kuumimmillaan ja seudullamme tuhannet nuoret kokeilevat siipiään työelämässä, saavat kokemusta ja mahdollistavat vakituisten työntekijöiden lomailun. Vuodessa on nykyisin syys-marraskuun välinen aukko, kun kesätyöt eivät ole aktiivisesti tapetilla. Joulukuun alussa avautuvat ensimmäiset haut, koko kevät rekrytoidaan ja huhtikuulta elokuun loppuun kesätyöntekijät ovat läsnä työpaikoIlla. Voidaankin sanoa kesätyön olevan kiinteä osa työpaikkojen vuodenkiertoa.

Kesätyöllistäminen on mitä parhain keino turvata osaavan työvoiman riittävyyttä tulevaisuudessa, kun kilpailu osaajista kovenee. Töiden tarjoaminen nuorille tulee nähdä sijoituksena yrityksen tulevaisuuteen. Lisäksi nuoret tuovat työyhteisöön uutta innostusta ja ajattelua.

Monelle nuorelle kesätyö on ensimmäinen askel omalla, jopa puoli vuosisataa kestävällä työuralla. Se voi ohjata tulevia opiskelu- ja uravalintoja, ja myös erilaiset kokemukset esihenkilöiden toiminnasta ja yrityskulttuureista jäävät mieleen — toiset kannustavina, toiset varoittavina esimerkkeinä. Kaikki kokemukset siirtyvät ohjaamaan nuoren omaa tekemistä ja tapaa toimia työelämässä.

Siksi kesätyöt eivät ole irrallinen, HR-osastolle kuuluva saareke. Ne kuuluvat tavalla tai toisella jokaisen työntekijän työpöydälle. Esihenkilöillä ja työkavereilla on suuri vastuu nuoren työntekoon liittyvän itsetunnon rakentamisessa. Tervetullut fiilis ja kunnollinen tehtäviin perehdytys mahdollistavat sen, että nuori pääsee ottamaan kaiken irti työstään. Myös työnantajalla on tuhannen taalan paikka hyödyntää nuorten raikkaita ajatuksia ja ravistella omia vakiintuneita ajattelu- ja toimintamallejaan.

Erilaiset kokemukset esihenkilöiden toiminnasta ja yrityskulttuureista jäävät mieleen — toiset kannustavina, toiset varoittavina esimerkkeinä.

Kesätyöntekijä varmasti kertoo omista kokemuksistaan eteenpäin ja vaikuttaa näin osaltaan työnantajasta syntyvään mielikuvaan sekä siten sen mahdollisuuteen saada jatkossa niin kesä- kuin muitakin työntekijöitä. Onnistuneella kesätyökokemuksella voidaan edesauttaa sitä, että yritys on kiinnostava ja houkutteleva, kun kesätyöntekijä siirtyy valmistuttuaan osaksi työelämää.

Jokainen työpaikka rakentaa myös mielikuvaa koko toimialasta. Huono kokemus voi vääristää kuvan koko työelämästä, joten vastuu on kollektiivinen. Koskaan ei voi tietää, missä roolissa – vaikkapa tulevana asiakkaana ja esihenkilönä – tympeän kohtalon kokenut nuori tulee tulevaisuudessa vastaan.

Hyvä työelämä rakennetaan arjessa joka päivä. Se swaipataanko työpaikka hotiksi vai notiksi, on paljon omissa käsissä.

Kirjoittaja on Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja. Keskipohjanmaan kolumneissa hän tutkailee elinkeinoelämän ilmiöitä, työelämän trendejä ja kuumia puheenaiheita kokkolalaisella laajemman horisontin twistillä.

Haluatko jatkaa keskustelua aiheesta? Lähetä mielipiteesi toimitukseen tästä linkistä aukevalla lomakkeella.