Kolumnit

Paula Erkkilän kolumni: Nyt on hyvä näin?

Tuudittautuminen tunteeseen, että ei tarvitse pyrkiä mihinkään, on vaarallinen mielentila nyt, kun meillä on avoinna historiallinen mahdollisuuksien ikkuna.

Evan johtaja Emilia Kullas sivalsi kesän kynnyksellä, että Suomen suurin uhka on mielentilamme ”nyt on hyvä näin”. Hän viittasi siihen, että Suomi on jälleen kerran rankattu maailman onnellisemmaksi kansaksi. ”Nyt on hyvä näin” kertoo siitä, että olemme saavuttaneet pisteen, josta ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Tämä jumiuttaa paikoilleen, passivoi ja tyrehdyttää nälän kehittyä.

Tämä on vaarallinen mielentila nyt, kun meillä on avoinna historiallinen mahdollisuuksien ikkuna. Maailmantaloudessa on meneillään uusjako, jossa vihreän siirtymän edelläkävijät näyttävät suunnan ja saavat suurimman hyödyn. Se säteilee laajasti myös yhteiskuntaan: kyse ei ole yksittäisten yritysten voitosta, vaan samalla rakennetaan kestävää ja hyvää tulevaisuutta tuleville sukupolville.

Vierailimme kauppakamarin hallituksen kanssa viikko sitten Västerbottenin seudulla. Olemme alueina monessa asiassa hyvin samankaltaisia, ja siksi on hyvä tiedostaa, mitä naapurissa on tehty oikein. Päällimmäisenä sen ymmärtäminen, että isojen mahdollisuuksien edessä monia asioita pitää uskaltaa ajatella ja tehdä riittävän isosti. Tämä vaatii myös riskinotto- ja riskinsietokykyä, jonka kääntöpuolena saatetaan joutua kiristämään vaikkapa kunnallisveroa. Tämä ei välttämättä ole kuolinisku. Esimerkiksi Skellefteån kunnallisvero on yksi Ruotsin korkeimmista – siitäkin huolimatta kunta imee uusia asukkaita kuin kärpäspaperi.

Teollisten investointien ja työpaikkojen rinnalla on tärkeää muistaa ihminen alusta saakka. Paula Erkkilä

Tilastoilla ei pidä liikaa rajoittaa visioita. Skellefteåån ei olisi ikinä alettu satsata, jos olisi uskottu väestöennusteita. Väkiluku oli jo pitkään ollut laskevalla käyrällä. Sitten tehtiin päätös, että nyt saa riittää. Viime vuonna väkiluku kasvoi eniten viiteenkymmeneen vuoteen.

Siksi teollisten investointien ja työpaikkojen rinnalla on tärkeää muistaa ihminen alusta saakka. Ihmisten viihtyminen on tärkeää. Vetovoimaista ja pöhinää pursuavaa seutua ei ole ilman ihmisiä, ja ihmiset tarvitsevat leipää ja sirkushuveja. Pitää olla mielekästä tekemistä ja koettavaa. Kulttuuri, liikunta, erilaiset elämykset, hotellit, ravintolat ja kaikki muut tilat ja ympäristöt, jossa kohtaamme toinen toisiamme, ovat erittäin tärkeitä. Förlåt att det är så svårt att välja bland allt roligt, pahoitellaan Skellefteåssa.

Monien mielestä yksi kunnan typerimmistä ideoista oli Sara kulturhus. Rakentaa nyt yli sata miljoonaa euroa kustantava areena näivettyvään kuntaan! Tänään kulttuuria, taidetta, kongressitiloja, ravintoloita, majoitusta, kylpylää ja julkisia palveluita kokoava kompleksi on jopa Tukholman mittakaavassa massiivinen. Jos sitä ei olisi tehty, kunnan olisi nyt paljon vaikeampi houkutella uutta väkeä.

Myös me Merenkurkun toisella puolen katsomme samaan tulevaisuuteen. Emme voi kuitenkaan kopioida Skellefteån käsikirjaa. On silti selvää, että emme voi ratkaista tulevaisuutta toistamalla menneisyyden kaavaa. Näen vahvasti, että käsissämme on nyt sellaiset kortit, joilla voi vain voittaa. Nyt pitää pelata eikä pelätä – riittääkö uskallus tehdä riittävän isosti?

Kirjoittaja on Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja.