Mielipiteet

Shirin Namiqin mielipidekirjoitus rasismista suomalaisessa työelämässä: ”Kirveellä päähän”, sanoi työhaastattelija kun kuuli nimeni

Olen itse uussuomalainen. Pelkästään nimeni perusteella minut luokitellaan ulkomaalaiseksi. Julkishallinnon kanssa asioidessani, vaikka virkailijoilla on ollut Suomen kansalaisuuteni tiedossa, minulta on kysytty oleskelulupaa. Minua on pyydetty kielitestiin hakiessani opiskelupaikkaa, vaikka olen kertonut, että suomi on äidinkieleni ja olen käynyt kouluni Suomessa. Asian laitaa tiedustellessani, minulle on kerrottu, että kun sinulla on vierasperäinen nimi.

Ääritapaus oli, kun työnhakuprosessin aikana työnantaja perui työhaastattelun nimeni perusteella ja löi luurin korvaani. Soittaessani takaisin hän uhkasi lyödä kirveellä päähän, jos soitan vielä kerran. Päätin kuitenkin soittaa loppuviikosta “Hanna Hirvonen” -nimellä. Kappas vaan, sain ongelmitta työhaastatteluajan samalta henkilöltä, joka sattui olemaan yrityksen toimitusjohtaja.

Työperäinen maahanmuutto pitää kaksinkertaistaa, jotta julkinen talous pyörii. Siihen ei riitä vain maahanmuuttoviraston kanssa asioinnin nopeuttaminen, eikä aluehallintoviranomaisten päätösvallan lisääminen tai tarveharkinnasta luopuminen. Tarvitsemme asennemuutosta ja nopeasti, jotta voimme työllistää ulkomaalaistaustaisia. Aloitetaan ensin jo Suomessa asuvista ulkomaalaisista ja uussuomalaisista.

Itse olen jaksanut ponnistella työnsaannin takia, mutta ei sen pitäisi olla näin vaikeaa, varsinkin kun meillä on jäätävä työntekijäpula! Meillä on paljon toisen ja kolmannen sukupolven nuoria, Suomessa koulutettuja, jotka eivät yksinkertaisesti saa töitä nimen tai ulkonäön perusteella. Tämä koskee myös romaninuoria. On jopa uutisoitu, että osa näistä nuorista jättää opinnot kesken, koska he eivät saa edes työharjoittelupaikkaa. Ulkomailta Suomeen tulevien opiskelijoiden kohtalo on sama.

Moni ottaa ja lähtee ulkomaille. Meillä onkin tapana sanoa, että on helpompi olla suomalainen ulkomailla, kun suomalainen kotimaassa.

Julkishallintoon tulee lisätä anonyymiä rekrytointia, mukaan lukien kunnallishallintoon.

Työnhakuprosessin alkukarsinnassa on jätettävä pois nimi, kuva ja ikä, jotta tasapuolinen, osaamiseen ja pätevyyteen perustuva rekrytointi on mahdollista. Anonyymia rekrytointia on kokeiltu joissain kunnissa hyvin tuloksin. Tämä käytäntö pitäisi saada juurrutettua kokonaisvaltaisesti julkishallintoon ja toivon mukaan myös yritykset ottaisivat tästä tavasta mallia.

Kirjoittaja on meijeriyrittäjä, insinööri, avustustyöntekijä ja vihreitten kansanedustajaehdokas Kurikasta.

Haluatko kommentoida juttua? Lähetä toimitukselle viesti tästä linkistä aukeavalla lomakkeella.