Paikallisuutiset

Sievin Asemakylän kyläyhdistys rakentaa Korhosjärvelle uskomattoman upeaa retkeilykohdetta: "Olemme täysin vakuuttuneita, että luontoretkeilijöitä ja asiasta kiinnostuneita tulee käymään" – Katso video

Sievin Asemakylällä pääsee kymmenessä minuutissa samaan tunnelmaan kuin Lapin erämaassa. Luontopolun varrella kukassa ovat suopursu, metsätähti, mustikka, puolukka ja hilla. Syksyllä mättäät ovat täynnä karpaloita.

Varsinainen elämys avautuu kuitenkin metsän reunassa, kun saavutaan Korhosjärven rantaan. Kapea salmi erottaa järven kahteen osaan, ja salmen toisella puolella on Pirttisaari.

– Joka kerta kun tänne tulee, täällä on erinäköistä kuin edellisellä kerralla. Syksyllä täällä on aivan erilaista kuin kesällä, sanoo Sievin Asemakylän Kyläyhdistyksen puheenjohtajaJukka Wörlin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Tällaiset ovat pikkujuttuja mutta meidän kokoiselle kylälle tärkeitä asioita. Jukka Wörlin Kyläyhdistyksen puheenjohtaja

Yhdistyksessä uskotaan ja toivotaan, että Pirttisaaren löytävät muutkin kuin asemakyläläiset.

Korhosjärven rannalla on muutamia asuntoja ja loma-asuntoja sekä uimaranta.

Salmen ylittävä kaarisilta on niin korkealla, että sen alta pääsee veneilemään salmea pitkin. Järvessä on myös runsaasti kalaa. Luontopolun varrella ja Pirttisaaressa on monta erilaista luontotyyppiä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Mitä enemmän me saamme vieraita käymään kylällä, sitä enemmän se tuo kylälle mainosta ja hyvää. Olemme täysin vakuuttuneita, että luontoretkeilijöitä ja asiasta kiinnostuneita tulee käymään, Wörlin sanoo.

Luontopolku alkaa Asemakylän urheiluseuran Sievin Lylyn rakennuksen pihasta. Maankäytöstä on laadittu maankäyttösopimukset Metsähallituksen, Korhosjärven osakaskunnan ja yksityisen maanomistajan kanssa.

Lähes valmiina on jo salmen ylittävä kaarisilta. Sen vieressä on kelluva terassi, jonne jatkossa pääsee esteettömästi vaikkapa rollaattorin, pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa.

Vielä kulkeminen alueella ei ole turvallista. Rakentamatta ovat pitkospuut, joita varten on ostettu noin 1 600 metriä lankkua ja 400 metriä reunalautaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vaikka satoja talkootunteja on vielä tekemättä, voi olla vakuuttunut siitä, että Sievin Asemakylän kyläyhdistys on saanut aikaan jotain uskomattoman hienoa. Se on ottamassa uudelleen käyttöön järven, jolla asemakyläläisillä on ollut tapana viettää aikaa kautta aikojen.

Hannu Korhonen on yksi luontopolun talkooaktiiveista. Pitkospuita rakennetaan talkoilla.
Hannu Korhonen on yksi luontopolun talkooaktiiveista. Pitkospuita rakennetaan talkoilla. Kuva: Markku Jokela

Kaarisilta on rakennettu aiemmin eri rahoituksella kuin tänä vuonna valmistuva luontopolku. Rakennustarvikkeet vedettiin moottorikelkoilla ja mönkkäreillä talvella.

Sillan paikkaa salmen molemmin puolin käytiin tamppaamassa, jotta kohta jäätyisi tarpeeksi paksuksi. Sitten kaarisiltaa ryhdyttiin rakentamaan Jukka Wörlinin tekemien suunnitelmien mukaan, jotka tehdessä jalostuivat.

– Jukka teki sillasta pienoismallin käyttämällä lyijykyniä ja kumilenksuja, kertoo hallitukseen kuuluva talkooaktiiviHannu Korhonen.

Sillasta puuttuu vielä kaiteet samoin kuin terassista. Talvella paikalle vedettiin myös kaksi pöytäryhmää, joissa voi istua katsomassa maisemia ja syömässä eväitä.

Kunnan vapaa-aikatoimesta on jo tullut yhteydenottoja, sillä laitoksista haluttaisiin tuoda ikäihmisiä luonnon lähelle.

– Pyörätuolilla pääsee harvoin tällaiseen paikkaan, Korhonen huomauttaa.

Kaarisilta ylittää salmen, joka jakaa Korhosjärven kahteen osaan. Askelnousuun tulee kaiteet.
Kaarisilta ylittää salmen, joka jakaa Korhosjärven kahteen osaan. Askelnousuun tulee kaiteet. Kuva: Markku Jokela

Kyläyhdistys sai luontopolkua varten 10 000 euron avustuksen Rieska-Leaderilta sillä edellytyksellä, että talkootyötä tehdään saman verran. Summasta suurin osa kuluu puutavarahankintaa varten.

Puutavaran hinnan ollessa korkeimmillaan yhdistyksellä oli pelkona, ettei raha riitä hankintaan. Viime kesän ja syksyn ajan yhdistys seurasi tilannetta.

– Pyysimme vuodenvaihteessa tarjouksia ja ostimme puutavaran, jonka saimme budjetoidulla summalla, Korhonen sanoo tyytyväisenä.

Melko varmasti talkootöiden määrä tulee ylittymään ennen kuin kaikki on valmista. Talkoissa on käynyt noin kymmenisen talkoolaista, mutta tosiasia on se, että mukaan mahtuu enemmänkin.

Kyläyhdistyksen toiminnasta saa tietoa vaikkapa kyläyhdistyksen Instagram-päivitysten kautta.

– Ei tarvitse olla mikään rakennustaituri, vaan talkoissa riittää kaikenlaista hommaa, Wörlin kannustaa.

Salmea pitkin pääsee veneellä kaarisillan alta. Järvi on kalaisa ja syvyyttä on enimmillään noin 4 metriä.
Salmea pitkin pääsee veneellä kaarisillan alta. Järvi on kalaisa ja syvyyttä on enimmillään noin 4 metriä. Kuva: Markku Jokela

Kyläyhdistys on saanut rahallista tukea myös muualta. Pohjanmaan Osuuspankki lahjoitti 1 000 euroa ja Sievin kunta antoi 2 000 euroa siltahankkeeseen.

Lisäksi Verkko Korpela lahjoitti rakennusmateriaalia. Käytöstä poistetut sähköpylväät ovat arvokasta rakennusmateriaalia, jota yhdistys käyttää pitkospuiden rakentamiseen.

Aiemmin kyläyhdistys sai alueurakoitsijalta pienen korvauksen siitä, että kyläläiset pitivät siistinä kevyen liikenteen väylän ja ajoradan väliset viheralueet. Sen jälkeen alueurakoitsija on vaihtunut.

Pienellä tuella voi olla kylän toiminnalle iso merkitys. Wörlin kiittää Sievin kuntaa siitä, että se antoi käyttöön maa-alueen, johon perustettiin yhteinen perunapelto.

– Tällaiset ovat pikkujuttuja mutta meidän kokoiselle kylälle tärkeitä asioita. Sievin kunnan kanssa on nykyään saatu hienosti hoidettua asioita, kun ehdittiin jo tottua vakiovastaukseen, joka oli ei.

Noin 50 metriä pitkään ja 20 metriä leveään perunapeltoon on istutettu Annabelleä ja Colombaa. Yhteispellossa, jonka yhteydessä on kasvimaa, on mukana kymmenkunta perhettä.

Keväällä oli istutustalkoot ja syksyllä on vuorossa perunannostotalkoot.

– Keskeinen ajatus oli, että maalta saa suoraan hakea ruokaperunat. Kaikki mikä ei kesän aikana kulu, nostetaan talvea varten, Wörlin sanoo.

Hyvä idea on tuottanut muutakin tulosta.

– Mukaan on tullut uusia ihmisiä, jotka eivät ole kauan asuneet Asemakylällä. On mahtava homma, että he ovat lähteneet mukaan, Korhonen sanoo.

Verkko Korpela lahjoitti rakennusmateriaaliksi käytöstä poistettuja sähköpylväitä.
Verkko Korpela lahjoitti rakennusmateriaaliksi käytöstä poistettuja sähköpylväitä. Kuva: Markku Jokela

Sievin Asemakylä on pieni kylä, ja sen aktiivijoukko on pienempi kuin esimerkiksi Kalajoen Rautiossa. Kyläaktiivit ovat käyneet Rautiossa tutustumassa osuuskunnan omistamaan kyläkauppaan, mutta Wörlinin ja Korhosen mielestä asemakyläläisten rahkeet eivät riitä samaan.

– Me emme saa mukaan niin paljon aktiiviporukkaa, joten se kävisi liian raskaaksi vapaaehtoisille.

Asemakylän kyläkaupan Erkan jatkuminen on epävarmaa, sillä nykyiset kauppiaat ovat eläköitymässä. Kaupasta saa elintarvikkeet ja bensaa, eikä nykyisillä polttoaineiden hinnoilla kannata käydä kovin usein kaupassa kirkolla tai Ylivieskassa.

Kyläyhdistykselle kyläkauppa on tärkeä.

– Asian ympärillä on keskusteltu ja jonkin verran toimenpiteitä tehty. Kyläyhdistys on tarjonnut jopa talkooapua. Ei voi sanoa, että ei ole tehty mitään, Wörlin sanoo.

Fakta

Korhosjärvi

Aikaisemmalta nimeltään Hiidenlampi.

Sieviläismurteella sanottu Hiienlampi kääntyi vanhoissa ruotsalaisissa kartoissa Hienlammeksi.

Nimi voi viitata Korhosjärven reunamilla sijaitseviin syviin lähteisiin tai ilkeämielisiin pyyntivelhoihin.

Koko noin 24 hehtaaria. Järven vesialue on pienentynyt vedenpinnan laskun ja rantojen heinittymisen vuoksi.

Järvi on syvimmillään noin 4 metriä.

Pohjalle kertyneen mudan alla on kova savipitoinen maa.

Järvi sekä sitä ympäröineet suot ja hetteiköt ovat suojelleet kylää ja sen asukkaita Isovihan aikana venäläisten hävitysvimmalta.

Entisaikaan järven luonnonniityiltä kerättiin talviheinät eläimille.

Lähde: Anja Wörlin

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä