Paikallisuutiset
Sirkkapatukan tuotanto Toholammin Härkänevalla loppui – Pyhäjärven kaivoksessa kotisirkan lento jatkuu– Sirkkafarmien kehittäjä Robert Nemlander povaa seuraavaa ruokaboomia Eurooppaan: katso video sirkkatutkimuksesta kaivoksessa
Hyönteisiä ruuantuotannossa Pyhäjärven kaivoksessa tutkivan Hannele Blomqvistin mukaan kotisirkat ovat rapeaa ja mehevää ruokaa
Kotisirkkojen kasvatus hakee uusia uomia kaksi vuotta sitten tapahtuneen hypetyksen ja sitä seuranneen laskuvaiheen jäljiltä.
– Kannattaa googlata hypekäyrä. Sirkkabisnes ei ole lopun edessä vaan uuden maltillisen kasvun alussa. Uutuudenviehätys on ohi ja nyt sirkkaa aletaan käyttää jokapäiväisessä ruuassa. Se kestää Suomessa aikansa mutta Euroopassa hype on vasta tulossa, sirkkojen tuotannon automaatiota kehittävän Entocube Oy:n perustajaRobert Nemlander kertoo.
Vielä kaksi vuotta sitten kotisirkkafarmeja perustettiin eri puolille maata kymmenittäin. Eräiden arvioiden mukaan sirkkatiloja oli parhaimmillaan satakunta. Nyt määrä on Nemlanderin arvion mukaan tipahtanut noin puoleen, mutta toisaalta jatkajat ovat laajentaneet ja kehittäneet edelleen tuotantoa.
– Todellakaan sirkkabisnes ei ole loppunut. Hypen jälkeen toimintaa kehitetään maalaisjärjellä ja suunnitelmallisesti ja hallitulla kasvu-uralla, Nemlander viittaa kaikkiin uusiin innovaatioihin liittyvällä kasvulogiikalla. Uusien teknologisten innovaatioiden logiikkaa kuvataan usein juuri Nemlanderin mainitsemalla hypekäyrällä.
Olen syönyt näitä meidän sirkkoja sekä kuivattuna että paistettuna. Hannele Blomqvist Sirkkaprojektin johtajaPyhäjärvi
Entocube pyrkii kehittämään sirkkojen kasvatukseen liittyvää teknologiaa. Automaatiota tuodaan ennen kaikkea kotisirkkojen ruokintaan ja kiertotalouteen. Ajatuksena on tuotteistaa farmi, jossa käsityötä on mahdollisimman vähän ja jossa sirkan käyttämän kasviravinnon lannoitteena käytetään sirkkojen omaa ulostetta.
.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }
Pyhäjärven kaivoksessa tutkitaan kotisirkkojen tuotannon kehittämistä.
– Ideana on vähentää kallista työtä ja tehdä tällä tavoin tuotanto kannattavaksi ja kilpailukykyiseksi ympäristö huomioon ottaen, Nemlander kertoo.
Entocuben tavoitteena on valloittaa ennen kaikkea Euroopan kasvavat markkinat siinä vaiheessa, kun EU sallii kotisirkan ihmisravinnoksi kuten esimerkiksi Suomi on jo tehnyt. Päätös voi tulla jo ensi vuonna. Euroopan sirkkamarkkinoille uskotaan käyvän kuten Suomessa. Hypetyksen tosin uskotaan vain olevan aivan toista kokoluokkaa kuin konservatiivisen ruokakulttuurin Suomessa.
– Tuotannollisten sovellusten pitää olla valmiina, jotta voimme Euroopassa vastata heti alussa Intian ja Afrikan halpaan sirkkatuotantoon.
Samoilla linjoilla Nemlanderin kanssa on Pyhäjärven kaivoksessa parhaillaan meneillään olevan sirkkaprojektin päällikköHannele Blomqvist. Pyhäjärven kaupungin, kaivoksen uusiokäyttöä kehittävän Callion, Ely-keskuksen sekä useiden yritysten yhteinen hanke pyrkii tuottamaan uutta tietoa sirkkojen kasvatuksesta ja ennen kaikkea löytämään vastauksia sirkkatuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen halpatuotantomaita vastaan.
Blomqvist uskoo Nemlanderin tavoin siihen, että suomalaisessakin ruokapöydässä sirkka löytää vielä ajan kanssa oman paikkansa.
– Toki haasteena on suomalainen ruokakulttuuri. Emme näytä olevan vielä laajassa mitassa valmiita hyönteisruokaan. Tilanne Euroopassa voi olla kokonaan toinen, kun sirkka vapautetaan ravinnoksi, Blomqvist toteaa.
Jo ammattinsa puolesta Blomqvist on kokannut kotisirkasta erilaisia aterioita. Hänen mukaansa sirkka on rapeaa ja mehevää ruokaa.
– Olen syönyt näitä meidän sirkkoja sekä kuivattuna että paistettuna. Hyvältähän ne maistuvat. Niissä on sellainen pähkinää muistuttava maku.
Pyhäjärven kaivoksessa sirkat asustavat kolmessa kontissa yhteensä kymmenessä eri tutkimuslaatikossa. Kaivoksen uumenissa noin 1400 metrin syvyydessä on tasaiset lämpimät ja kosteat olosuhteet. Koska kotisirkka on suomalaista sukulaistaan heinäsirkkaa ronkelimpi, kotisirkka tykkää hypellä lähinnä tropiikkia muistuttavissa oloissa.
– Pyhäjärven kaivoksessa ne ovat viihtyneet hyvin. Emme ole vielä testanneet ravinteiden kiertoa, vaan käyttäneet ravinnoksi tukusta saatavaa sirkkojen rehua, jossa on viljaa ja hivenaineita. Projektin edistyessä perustamme kaivokseen kasvintuotantoa sirkkojen rehuksi. Kaivos soveltuu hyvin kasvisten ja juuresten tuotantoon. Täällä on kokeiltu sekä perunaa että viimeksi humalaa, Blomqvist kertoo.
Pyhäjärven kaivoksessa sijaitseva sirkkatila on toinen Keskipohjanmaan levikkialueen sirkkafarmeista. Oulaisissa sijaitsevan sirkkafarmin omistaja ei halunnut kommentoida toimintansa tilaa.
Kotisirkka ravintona
Suomessa noin 50 kotisirkkafarmia
Jalostustoimintaa viidellä yrittäjällä
Tuotantoa tutkitaan Pyhäjärven kaivoksessa
Sirkkapatukoiden valmistus loppui Toholammilla
EU hyväksymässä kotisirkat ihmisruoaksi 2020?
Suomessa sirkat sallittiin elintarvikkeeksi parisen vuotta sitten