Kotimaa

Suomi alkaa valmistella Ottawan miinasopimuksesta irtautumista

Hallitus on linjannut kasvattavansa puolustusmenoja vähintään kolmeen prosenttiin.

Hallitus on linjannut tiistaina puolustusmäärärahojen tason nostamisesta ja jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelusta.

– Turvallisuusympäristössämme on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Venäjä muodostaa Suomelle ja Euroopalle pitkäkestoisen turvallisuusuhan, pääministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli päätöksiä iltapäivällä tiedostustilaisuudessa.

Hän kertoi, että hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on tehty päätös kasvattaa puolustusmäärärahojen tasoa vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Orpon mukaan muun muassa maavoimien uudistaminen käynnistetään.

– Me toivomme, että tämä kirittää muitakin Nato-maita keskustelussa Naton tulevista puolustusinvestoinneista.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi, että puolustusmenojen kasvattaminen linjauksen mukaisesti tarkoittaa noin kolmen miljardin euron lisäystä puolustushallinnon rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Hän sanoi, että panostus on mittaluokaltaan ennennäkemätön.

– Valtiovarainministerinä pidän paketin rahallista mittaluokkaa valtavana, varsinkin tässä julkisen talouden tilanteessa. Isänmaallisena suomalaisena, äitinä, perussuomalaisena, sen välttämättömyys on kuitenkin helppo ymmärtää, Purra sanoi.

Hän totesi myöhemmin STT:lle, ettei puolustusmenojen nostaminen aiheuta lisäsäästöjen tarvetta tällä hallituskaudella.

"Laajaa parlamentaarista ymmärrystä"

Orpo kertoi myös, että hallitus esittää tp-utvan linjauksen mukaisesti, että Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen irtisanomiseksi. Tämä esitys perustuu hänen mukaansa sotilaalliseen neuvoon ja harkintaan.

Orpo sanoi olevansa erittäin tyytyväinen siihen, että ratkaisuille on laajaa parlamentaarista ymmärrystä.

Hän perusteli tiedotustilaisuudessa erikseen myös sitä, miksi arvio miinojen tarpeellisuudesta on muuttunut aiemmasta. Hän totesi, että muutoksen taustalla on Venäjä, sen aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä sodasta saadut opit.

– Sotilaallisen neuvon perusteella on päädytty tähän ratkaisuun. Suomen puolustus, Suomen puolustuskyky, siihen tarvittavat kyvykkyydet: ne ovat se, mistä tämä kaikki lähtee, Orpo sanoi.

Hän halusi korostaa, että Suomella ja suomalaisilla ei ole hätää.

– Suomessa on turvallista. Näillä ratkaisuilla me varmistamme, että Suomen puolustus on kunnossa myös tulevina vuosina.

"Kumppanuusmaat suhtautuneet ymmärtäväisesti"

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) painotti, että Suomi puolustaa sääntöpohjaista järjestelmää ja tekee kaikki omat toimensa sen mukaisiksi.

– Nyt on valitettavasti niin, että meillä on naapurissa valtio, joka on omilla toimillaan osoittanut, ettei se kunnioita allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia, jolloin meidän tulee tulee asettaa prioriteetit niin, että meidän oma puolustuskyky säilyy.

Valtosen mukaan kumppanuusmaat ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti, kun Suomi on sanonut selvittävänsä Ottawan sopimuksesta irtautumista.

– Siihen on kohdistunut jonkinlaista huolta, mutta toisaalta myös valtavaa ymmärrystä.

Hänen mukaansa voisi sanoa, että jokaikinen läheinen kumppanuusmaa on ymmärtänyt, että kyseessä on reaktio Venäjän raakalaismaiseen hyökkäyssotaan ja siihen, että Venäjä ei ole itse Ottawan sopimuksen osapuoli.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) korosti, että maamiinakysymys on erityisen relevantti niille maille, joilla on maayhteys sellaiseen maahan, joka voi olla vihamielinen.

– Sen takia monelle maalle tämä maamiinakysymys ei ole ollut oleellinen kysymys puolustuksellisesti vaan enemmän asevalvonta- ja aseriisuntakysymyksenä.