Paikallisuutiset

Suurperheen raja kulkee kolmessa lapsessa, mikä huvittaa syntyvyystutkija Julia Hellstrandia, sillä hänen kotikylässään Lepplaksissa on paljon monilapsisia perheitä. "Minullakin on viisi sisarusta"

KOKKOLA/PIETARSAARI

Suomalaisissa synnytyssairaaloissa on pitkästä aikaa kirjattu kasvua vauvojen määrässä, mikä saa syntyvyystutkijaJulia Hellstrandin hymyilemään.

– Jo oli aikakin, toteaa Pedersörestä kotoisin oleva tutkija.

Hellstrandin koronakevät meni etätöiden merkeissä kuten muillakin suomalaisilla. Sitten koitti kesäloma, jonka hän on viettänyt pääasiassa synnyinseudullaan.

Syntyvyys on laskenut koulutustasosta riippumatta niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tutkija Julia Hellstrand

Nyt on aika palata pääkaupunkiseudulle.

Pääaineenaan matematiikkaa ja sivuaineenaan tilastotiedettä lukenut tohtorikoulutettava tekee hedelmällisyysennusteita Helsingin yliopistolle.

– Kiinnostuin aiheesta graduvaiheessa.

Hellstrandia on viime vuosina usein haastateltu suomalaisissa tiedotusvälineissä syntyvyyden taustatekijöistä ja vaikutuksista.

Syntyvyys laski jyrkästi koko viime vuosikymmenen ajan vaikka talous kääntyikin nousuun. Sama ilmiö on havaittavissa myös muissa Euroopan maissa.

– Syntyvyys oli Pohjoismaissa aikaisemmin suhteellisen korkealla tasolla. Syntyvyys on laskenut kaikissa Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa, sanoo Hellstrand.

Tilapäisiä muutoksia syntyvyydessä selitettiin aikaisemmin sillä, että naiset lykkäävät lastenhankintaa myöhemmäksi. Nyt lapsettomien osuus kasvaa.

Suomessa nelikymppisistä naisista on noin viidennes lapsettomia, vastaavasti muissa Pohjoismaissa 12-14 prosenttia. Nelikymppisistä miehistä lapsettomia on Suomessa 31 prosenttia.

– Syntyvyys on laskenut koulutustasosta riippumatta niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, sanoo Hellstrand.

Vuonna 2010 suomalaisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, eli nainen synnyttää elämänsä aikana keskimäärin 1,87 lasta. Viime vuosikymmenellä lukema laski vuodesta toiseen, kunnes viime vuonna se oli enää 1,35.

Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijat tekivät Eläketurvakeskuksen rahoittaman ennusteen syntyvyyden tulevaisuudennäkymistä. Hellstrand kuului tähän tutkijaryhmään.

Tutkijoiden ennusteen mukaan suunnanmuutosta ei ole näköpiirissä kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. 95 prosentin todennäköisyydellä syntyvyys pysyy keskimäärin välillä 1,42 - 1,67.

Viime vuoden lopulla syntyvyydessä tapahtui vihdoin käänne, mikä näkyi myös Keski-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa näki päivänvalon 914 vauvaa kuluvan vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana –  111 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Samalla tahdilla maaginen 1800 vauvan raja ylittyy vuoden loppuun mennessä.

43 vuotta vanha vauvaennätys on rikkoontumassa: Vuonna 1977 keskussairaalassa syntyi 1764 vauvaa.

Vauvaennätys ei kuitenkaan merkitse sitä, että keskipohjalaisäidit olisivat lähteneet innolla synnytystalkoisiin. Ennätyksen taustalla on Pietarsaaren ja Oulaskankaan synnytysosastojen lakkauttaminen.

Hellstrand havaitsi gradua kirjoittaessaan, että Suomessa suurperheen raja kulkee kolmessa lapsessa. Se tuntui hänestä huvittavalta, sillä hän on syntynyt ja kasvanut Pedersören Lepplaksissa, jossa asuu paljon monilapsisia perheitä.

– Minullakin on viisi sisarusta, hän kertoo.

Hän on nyt 26-vuotias, eikä hänellä vielä ole lapsia.

– En ota siihen kantaa kuinka monta lasta haluan, hän vastaa uteluun.

Hän valmistelee parhaillaan miehensä kanssa muuttoa Helsingistä Sipooseen.

– Järjestämme asioita Sipoossa sijaitsevassa uudessa asunnossamme muutaman päivän ajan ja palaamme sitten takaisin Pietarsaareen. Varsinainen muutto Sipooseen tapahtuu elokuun lopussa.

Kommentti