Paikallisuutiset

Tähtilippu hulmuaa uuteen aikaan – Esko Ahon mielestä Donald Trumpin yhden miehen show vaihtuu Joe Bidenin johtamaan joukkuepeliin, ensi keskiviikkona virkaan astuva 78-vuotias Biden tyytynee yhteen presidenttikauteen

Sarvipäinen hahmo Yhdysvaltain demokratian pyhimmässä paikassa Capitol-kukkulalla loppiaisena jää symboloimaan merkillistä aikaa.

Se oli aika, kun tosiasiat saivat usein tehdä tietä presidentillisille ­– usein CAPS LOCK päällä kirjoitetuilla – maksimissaan 280 merkin julistuksille.

Tulevana keskiviikkona aika muuttuu.Donald Trumpin suu on jo nyt suljettu sosiaalisessa mediassa. Hänen hämmentävällä sinnikkyydellä ja kaiken todistusaineiston vastaisesti jatkamansa taistelu marraskuun vaalitappiota vastaan on kokenut lopullisen häviön.

Virkaan astuu 78-vuotias demokraatti Joe Biden, joka ei Trumpia lyönyt karismallaan.Bidenin puolella olleista 81 miljoonasta amerikkalaisesta moni äänesti ennen kaikkea Donald Trumpia vastaan.

On syntynyt vaarallinen ajatus, että on joku*ohituskaista – sosiaalinen media – jota kautta ruvetaan hoitelemaan asioita.

Yhdysvaltain politiikkaa tarkasti seuraava, vuosituhannen alussa pariinkin otteeseen Harvardin huippuyliopistossa toiminutEsko Aho korostaa muutoksen tarkoittavan kahta asiaa.

Ensinnäkin.

Amerikkalainen päätöksenteko muuttuu Trumpin yhtäkkisiltä vaikuttavien mielenliikkeiden sijasta takaisin – niin – voi kai sanoa normaaliin. Ainakin niin normaaliin kuin se voi näinä koronapandemian aikoina ylipäätään olla.

Yhdysvaltain politiikkahan on ollut viime päiviin saakka one man show´ta.

– Yhdysvaltain politiikkaan tulee jälleen ennustettavuutta, mikä on arvo sinänsä. Bidenhan ei ole välttämättä mikään valovoimainen johtaja, mutta hän on hillittömän kokenut ja osaava. Vaikka ei tapahtuisi vielä paljon parannuksia politiikan sisällössäkään, mutta kun tiedetään mitä on tulossa ja millä logiikalla päätökset syntyvät, se on jo iso asia, Aho korostaa.

Amerikan ”unohdetun kansan” tuntoja omalla tosiasioista usein piittaamattomalla tavallaan puhutellut Donald Trump nousi omaa republikaanista puoluettaan suuremmaksi. Faniensa silmissä suorastaan myyttiseksi hahmoksi, joka oli huutomerkkimäinen antiteesi ja vastavoima vakiintuneelle amerikkalaiselle poliittiselle järjestelmälle.

Vastavoima oli nimenomaan Trump itse. Ei yhdessä tiuhaan vaihtuneen esikuntansa tai hallintonsa kanssa. Vaan Donald John Trump itse – ja yksin hän.

Ensi keskiviikon jälkeen yhdestä tulee monta. Ennustettavuuden lisäksi se on Esko Ahon mielestä toinen iso muutos, joka Bidenin virkaanastumisen jälkeen tapahtuu.

– Yhdysvaltain politiikkahan on ollut viime päiviin saakka one man show´ta. Ensi viikolla yhden miehen show´sta siirrytään joukkuepeliin.

Pelkällä presidentin vaihtumisella Yhdysvaltain äärimmilleen kärjistynyt vastakkainasettelu ei nopeasti muutu. Aho uskoo kuitenkin Bidenilla olevan mahdollisuuksia aloittaa 330 miljoonan ihmisen kansakunnan eheyttäminen ja jakolinjojen ylittäminen.

Se vie aikaa eikä onnistu Bidenilta yksin. Maltillisia poliitikkoja tarvitaan kipeästi niin demokraattien kuin republikaanien riveistä.

– Pitkäaikainen, 20–30 vuoden prosessi on synnyttänyt tällaisen tilanteen. Sen muuttaminen vaatii monia toimia, mutta jotenkin näen, että Bidenilla saattaisi olla mahdollisuuksia. Hänen persoonallisuutensa ja ennen kaikkea kokemuksensa on tässä työssä arvokasta, Aho pohtii.

Trumpin politiikasta voi olla luonnollisesti montaa mieltä. Syytä on silti pitää mielessä, että viimemarraskuun presidentinvaaleissa hän sai 74 miljoonaa ääntä. Se on toki seitsemän miljoonaa vähemmän kuin Bidenin kokonaispotti, mutta käytännössä ero syntyi laajan mantereen rannikoiden kahdessa isossa osavaltiossa.

Kaliforniassa Biden sai viisi miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump ja New Yorkissa kaksi miljoonaa. 48 muussa osavaltioissa olikin sitten kokonaisuutena tarkastellen hyvin tasaista.

Juuri tästä – tästäkin – on kyse, kun Yhdysvaltain senaatti valmistautuu käsittelemään edustajainhuoneen hyväksymäävirkarikossyytettä Trumpia kohtaan.

– Itse asiasisällön lisäksi kyse siitä, mikä vaikutus tällä on Trumpia äänestäneiden joukkoon. Vaikka osa heistä on republikaanilojalisteja, joukossa on paljon ihan aitoja Trumpin kannattajia, Aho huomauttaa.

Senaatissa virkarikossyytteen läpimeno edellyttäisi 17 republikaanisenaattorin kääntymistä Trumpia vastaan. Määrä vaikuttaa isolta, vaikka edustajainhuoneessa 10 republikaania äänestikin demokraattienemmistön mukana.

Ahon mielestä senaatin kahden kolmasosan päätyminen pitämään Trumpia syyllisenä mellakan lietsomiseen on mahdollista.

– Mielenkiintoista oli, että edustajainhuoneessa kymmenen republikaania oli syytteen nostamisen kannalla. Kyllähän se kertoo, että republikaanien halu päästä eroon Trumpista on iso. Veikkaan, että heidän kynnyksensä äänestää virkasyytteen puolesta senaatissa on vielä matalampi.

Käytännössä virkasyytteen ajamisella on vain yksi tarkoitus. Evätä Trumpilta mahdollisuus pyrkiä uudelleen presidentiksi neljän vuoden kuluttua.

Trumpin kannattajilleen ennenCapitolin mellakkaa pitämän puheen voi hyvin katsoa täyttävän kapinaan yllyttämisen tunnusmerkistön. Vai kävikö niin, että tilanne yksinkertaisesti karkasi presidentinkin käsistä?

–  On sanottu, että Capitolin valtaajilla ei ollut vallankaappaustarkoitusta eikä suunnitelmaa siitä. Eihän siitä ollut kyse, vaan Trumpin yrityksestä kaapata valta. Mitä ilmeisimmin hän jostakin syystä todella uskoi pystyvänsä kääntämään vaalin omaksi edukseen. Ulkopuolisestahan tämä tuntuu ihan käsittämättömältä, Aho sanoo.

Nyt ollaan Trumpin toimintatavan ytimessä. Trumpin päätöksenteossa tosiasiat – joskus jopa koko ympäröivä todellisuus – ovat olleet alisteisia hänen omaan sisäsyntyiseen näkemykseensä nähden.

– Hänen päätöksentekonsa perusta on oma intuitio (sisäinen näkemys tai tietämys, aavistus). Hän uskoo, että hänen intuitionsa on se, joka lopulta on kaikkein tärkein päätöksenteon peruste, Aho analysoi.

Siitä oli kyse, kun Trump kutsui kannattajansa loppiaiseksi Washingtoniin.

– Hänen intuitionsa sanoi, että hän pystyy vielä kääntämään vaalituloksen. Hän ajatteli, että mielenosoituksella ja sen avulla synnytettävällä paineella voitaisiin vähintäänkin viivästyttää vaalituloksen hyväksymistä.

Niin ei tapahtunut, mutta tapahtui jotain aivan tavatonta. Kongressi muuttui muutamaksi tunniksi sekalaisten fanaatikkojen temmellyskentäksi. Sen seurauksena Donald Trump tuli tehneeksi historiaa. Hän on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on asetettu kaksi kertaa virkarikossyytteeseen.

Donald Trumpin keskeinen vallankäyttövälinen oli Twitter. Nimenomaan oli. Kuten on hyvin tunnettua, ei enää ole.

Esko Aho näkee sosiaalisen median läpimurrossa ison periaatteellisen ongelman, joka koskettaa länsimaisen poliittisen järjestelmän aivan perustavaa laatua olevaa ydintä.

– Kysymys on oikeusvaltiosta. Viime kädessä kamppailusta oikeusvaltiosta. Seuraamme amerikkalaista keskustelua ulkopuolisina, mutta tämä on myös meitä koskeva asia. Vallitseva yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne on johtanut siihen, että oikeusvaltiota koetellaan. Yhdysvalloissa sitä on koeteltu äärimmilleen, mutta kyllä sitä koetellaan Euroopassakin, Aho sanoo.

Hän korostaa, että kyse ei ole pelkästään ns. kansallismielisistä puolueista. Oikeusvaltion keskeiset pilarit saavat painetta myös poliittisen kentän vasemmalta laidalta.

– Meidän pitäisi palauttaa mieleen mitä se oikeusvaltio tarkoittaa, mikä sen ydin oikein on. Sen ydinhän on, että kaiken vallankäytön yläpuolella on laki ja kaikkia vallankäyttäjiä sitoo laki. Sitä on noudatettava samalla tavalla, olitpa herra tai narri, rikas tai köyhä, oikeistolainen tai vasemmistolainen – tai mitä tahansa oletkaan. Laki sitoo kaikkia samalla tavalla. Eikä ole mitään sellaisia pyrkimyksiä, joiden perusteella voi rikkoa lakia joutumatta siitä vastuuseen.

Sosiaaliseen mediaan. Loppiaisen tapahtumat Washingtonissa ja sen seurannaisena Trumpin saama porttikielto someen on Ahon mielestä selvä osoitus, että sosiaalinen media joutuu miettimään vakavasti toimintatapojaan. Ennen muuta miettimään sääntelyä ja sääntöjä. Pohdinta ei ole helppoa, kun kyse on yksityistä jättiläisyrityksistä.

Yhtä kaikki. Somen ongelmat ovat suuret.

– Kyllähän tämä on myös sosiaalisen median kriisi eikä vain amerikkalaisen demokratian kriisi. Nyt joudutaan käymään kovaa keskustelua mikä meni pieleen, että tällaisia ilmiöitä pääsi syntymään.

Oliko sosiaalisen median läpimurto ikään kuin vallankumous, joka on syömässä lapsensa?

– Se karkasi käsistä. Ihmisten kohtaaminen ja organisoitu poliittinen toiminta on sittenkin se järkevin vaihtoehto. Unohdettiin oikeusvaltio ja unohdettiin edustuksellinen demokratia. On syntynyt vaarallinen ajatus, että on joku ohituskaista – sosiaalinen media – jota kautta ryhdytään hoitelemaan asioita. Se kuulostaa hirveän hyvältä ja sitä on helppo myydä.

Aho korostaa järjestäytyneen yhteiskunnan perusidean olevan, että yhdessä ihmiset voivat saavuttaa enemmän kuin kukin yksinään. Siitä on vaan maksettava hinta, joka tarkoittaa elämistä yhteisön sääntöjen mukaan.

– Sosiaalinen media on sotkenut tämän demokraattisen yhteiskunnan perusajatuksen. Ihmisillä on syntynyt käsitys, että jokainen voi elää niin kuin itse haluaa omilla säännöillään ja omilla tavoillaan ja että moniarvoisuus tarkoittaa sitä.

Lopuksi katse tulevaan. Minkälaisia vuosia Yhdysvalloilla ja muulla maailmalla on odotettavissa presidentti Joe Bidenin aikana?

Aho mainitsi jo ennustettavuuden ja joukkuepelaamisen paluun.

– Pidän aika varmana, että liittolaissuhteet tulevat paranemaan. Uskon, että Euroopan ja Yhdysvaltain välillä tullaan näkemään hyvin toisenlainen tunnelma ja ilmasto mihin Trumpin kaudella ajauduttiin.

– Se on Suomenkin kannalta äärimmäisen positiivinen asia. Meidän intressiemme kannalta Yhdysvaltain ja Euroopan akselin toimintakyky on äärimmäisen tärkeä. Meidänkin menestyksemme on siitä erittäin paljon riippuvainen.

– Sen sijaan suhtautumisessa Kiinaan tai Venäjään en näe mitään suuria, välittömiä muutoksia. Tulee enemmän rationaalista toimintaa kuin (Trumpin ajan) vähän epämääräistä aloitteellisuutta. Tässä mielessä ehkä jotain pientä paranemista voi tulla. Mitään suurta käännettä näihin suhteisiin en odota.

Yhdestä asiasta Esko Aho on varma. Tuolloin 82-vuotias Joe Biden ei ole tavoittelemassa vuonna 2024 toista presidenttikautta.

– Todennäköisyys sille, että Biden on yhden kauden presidentti on korkeampi kuinpirtun alkoholiprosentti.

Melko korkea siis.

// klo 20.08 otsikkoa korjattu ja muokattu.