Paikallisuutiset
Valtion tuki Kokkola–Pietarsaaren lentoasemalle kestää ensi elokuun puoleen väliin asti – siihen mennessä pitäisi löytää markkinaehtoinen malli, sillä tuki tuskin jatkuu
Aikamoista kujanjuoksua, painia, taistelua, lobbaamista – valitkaa itse – on maakuntien lentokenttien tilanne ollut koko korona-ajan.
Joukossa Kruunupyyssä sijaitseva Kokkola–Pietarsaaren lentokenttä, jonka matkustajamäärät ovat sitten viime toukokuun pikkuhiljaa nousseet. Kaukana kuitenkin ollaan koronaa edeltävästä tasosta eli vuodesta 2019.
– Kyllä vuosi sitten ajateltiin, että koronapandemia olisi jo hellittänyt keväällä. Yllätys, yllätys, sehän on kestänyt – ja kestää huomattavasti kauemmin, Kruunupyyn lentoasemayhtiön toimitusjohtajaStig-Göran Forsman huokaa.
Forsman viittaa aikaan, kun Finnair aloitti puolen vuoden paussin jälkeen jälleen lennot Keski-Pohjanmaalle.
Tilastot kertovat, että mitään valtavaa lentoliikenteen renessanssia ei Kruunupyyn kentällä ole koettua. Kesäkuukausina matkustajamäärät olivat 612, 741 ja 756. Syyskuun luku (713) olihieman pudonnut heinä–elokuusta.
Forsman on kuitenkin toiveikas, että asiat muuttuvat parempaan suuntaan. Lentomatkustamisen tarve kasvaa hänen mukaansa koko ajan.
– Olemme huomanneet varsinkin yritysten osalta, että nyt alkaa olla pakko päästä maailmalle. Uskon, että loka-marraskuussa liikematkustajat palaavat.
Forsmanin näkemystä tukevat myösFinnavian keskiviikkona julkistamat tilastot. Heinä-syyskuussa matkustajamäärä Finavian lentoasemilla kasvoi yhteensä lähes 90 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Lentoasemien läpi matkusti 1,5 miljoonaa ihmistä.
Ennen kaikkea tämä on näkynyt maan ykköslentoaseman eli Helsinki–Vantaan matkustajamäärissä.
Kotimaan liikenne sen sijaan on pitkällä aikavälillä jäljessä. Finavian verkostolentoasemilta on tammikuusta syyskuuhun matkustanut 497 500 ihmistä, mikä on 59 prosenttia vähemmän kuin edellisvuotena. Kotimaan matkailu tosin on piristynyt syksyä kohden.
Teams-kokoukset eivät siis enää riitä vientiyrityksille?
– Totta kai määrättyjen asioiden hoitamisessa pärjätään Teamsilla, mutta onhan esimerkiksi uusasiakashankintaa vaikeaa tehdä Teamsin kautta. Sama koskee asiakassuhteiden hoitamista sekä takuu- ja huoltoasioiden ylläpitämistä. Totta kai myös vapaa-ajan matkustaminen on lisääntymässä, Forsman luettelee.
Kurottavaa kuitenkin riittää.
– Pohjoismaissa ollaan matkustajamäärissä keskimäärin 50 prosenttia koronaa edeltävästä tasosta. Kun taas Suomessa ei olla kuin 25 prosentissa.
Syy Suomen erottumiseen muiden Pohjoismaiden lentomatkustusmääristä johtuu Forsmanin arvion mukaan Suomessa voimassa olleista rajoituksista sekä suomalaisten halusta pelata terveysturvallisuuden suhteen ns. varman päälle.
Finnair siis aloittiuudelleen puoli vuotta tauolla olleet lennot Kruunupyyhynviime marraskuun alussa. Sitä iloa ei pitkään jatkunut, vaan kansallinen lentoyhtiö löi huhtikuussa pillit pussiin.
Seurasi useamman viikon tauko, jonka jälkeentoukokuun 10. päivänä virolainen NyxAir alkoi operoida kolme vuoroa arkipäivisin Helsinki–Kemi/Kokkola–Pietarsaari -reiteillä. Markkinoilta eli matkustajilta saatavilla rahoilla ei homma toiminut, vaan kyse oli tuolloin valtion subventoimasta toiminnasta.
Noin kuukausi sitten maakuntakentistä huolta kantaneet saivathuojentavan tiedon budjettiriihestä.Valtion tuki sai jatkoaikaa.
Hallitus sitoutui budjettiriihessä turvaamaan maakuntalentojen jatkuvuuden 14. elokuuta 2022 saakka. Kyseessä ovat reitit Helsingin ja Joensuun, Jyväskylän, Kemin, Kokkolan sekä Kajaanin välillä.
Ennen budjettiriihen päätöstä lennot maakuntiin oli turvattu tämän vuoden loppuun ulottuvin sopimuksin.
Päätökseen liittyi kuitenkin klausuuli, jonka mukaan ”jatkossa tavoitellaan siirtymistä markkinaehtoiseen toimintaan”.
Onko se mahdollista ja minkälaisia matkustajamääriä se vähintään vaatisi Stig-Göran Forsman?
– Vaikea sanoa miten matkustaminen palautuu. Nyt eletään epävarmassa tilanteessa, mutta uskomme vauhdin kiihtyvän tänä syksynä. Jos ajatellaan tämän alueen vientiteollisuuden tarpeita, kustannustehokkaasti hoidettu lentotoiminta on vain pakko saada kannattavaksi. Sellainen 30 000 – 35 000 matkustajaa käsittääkseni riittäisi siihen.
Kokkola–Pietarsaaren vuonna 2019 tilastoitu matkustajamäärä oli 56 113.
Matkustajamäärät Kokkola–Pietarsaaren lentoasemalla 2000-luvulla
2000 128 088
2001 131 895
2002 109 600
2003 100 487
2004 99 189
2005 98 515
2006 98 176
2007 96 244
2008 98 323
2009 92 197
2010 80 181
2011 94 684
2012 87 076
2013 68 991
2014 68 669
2015 88 039
2016 88 766
2017 79 819
2018 68 636
2019 56 113
2020 9 168
2021 (1–9) 3 278Lähde: Finavia
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
