Kotimaa
Vihreiden piirijohtajista osa veisi puolueen suosiolla oppositioon: "Pitää melkoinen ihme tapahtua, jos hallitukseen päädyttäisiin"
Vihreiden piirijohtajista osa katsoo, että puolueen pitäisi jäädä vaalitappion jälkeen suoraan oppositioon. Hallitukseen lähtemisen kynnystä pidetään laajasti korkeana, mutta hallitusovea ei suljeta ehdottomasti.
STT:n tekemällä soittokierroksella puheenjohtaja Maria Ohisalolle annetaan harkintarauha oman jatkonsa suhteen, vaikka puheenjohtajan vaihtumiseenkin uskotaan – tai sitä jopa vaaditaan.
Sunnuntain eduskuntavaaleissa vihreät sai vain seitsemän prosenttia äänistä, mikä on puolueen heikoin tulos sitten 1995 vaalien.
Puolue on siis edellisen kerran tehnyt yhtä huonon tuloksen silloin, kun Suomi ei ollut voittanut vielä yhtään jääkiekon MM-kultaa. Kansanedustajia on vastedes 13, mikä on seitsemän aiempaa vähemmän.
Vihreillä on piirijärjestö jokaisessa Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Niiden puheenjohtajista kolme linjaisi puolueen hallitusyhteistyön ulkopuolelle. Perusteluna heillä on ennen kaikkea vaalitappion suuruus.
– Sen verran kylmää kyytiä oli tuossa sunnuntaina, kun seurasi vaali-iltaa, että kyllä nyt on oppositio meidän paikka, sanoo Jukka Saikkonen Kaakkois-Suomen piirin johdosta.
– Kynnys on sen verran korkea, että pitää kyllä sitten jo melkoinen ihme tapahtua, jos hallitukseen päädyttäisiin, komppaa Hämeen piiriä johtava Anssi Lepistö.
Lepistön kommentti kuvaa tunnelmia myös piirijohtajien enemmistössä, joka ei ehdottomasti sulje ovea hallitukseen.
– Mielestäni enemmän ei kuin kyllä, mutten sulje kokonaan pois, säestää Amu Urhonen Pirkanmaalta.
Yhteistyötä hallituksessa pidetään mahdollisena, jos se tarjoaisi keinon edistää puolueelle tärkeitä tavoitteita. Niiden joukossa korostuu luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
– Jos kokoomus lähtisi muodostamaan hallitusta demareiden, RKP:n ja vihreiden kanssa, siinä voisi olla sellainen porukka, jolla kannattaisi lähteä neuvottelemaan, sanoo Salla Merikukka Helsingistä.
Keski-Suomen piiriä johtavan Emilia Lakan mukaan kynnys hallitukseen lähtemiselle on todella korkea. Hänen mukaansa puolueen pitäisi saada paljon tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan.
Vihreät linjasi jo vaalien alla, ettei hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa ole sen mieleen, ja piirijohtajat torjuvat edelleen yhteistyön puolueen kanssa.
– En usko että esimerkiksi perussuomalaisten kanssa saataisiin hiottua sellaista hallitusohjelmaa, joka meitä molempia tyydyttäisi. Meillä on niin paljon eroja tavoitteissa, sanoo Savo-Karjalan varapuheenjohtaja Anne Roponen.
Puolueen hermoja päättyneellä vaalikaudella koetellut hallituskumppani keskusta on linjannut suuntaavansa oppositioon. Jos keskusta ja perussuomalaiset eivät ole käytettävissä, vihreiden tie hallitukseen voisi käytännössä kulkea vain sinipunan eli kokoomuksen ja SDP:n muodostaman pohjan kautta.
Maria Ohisalo nousi vihreiden johtoon vuoden 2019 vaalivoiton jälkeen. Tuoreen vaalitappion jälkeen hän sanoi kertovansa jatkoaikeistaan pääsiäisen jälkeen.
Hämeen piirin Lepistö katsoo, että vihreiden pitäisi vaihtaa puheenjohtajaa. Hän perustelee kantaansa sunnuntain tappiolla, mutta myös edellisten alue- ja kuntavaalien tuloksilla.
Lepistö kertoo, että hänen aiemmin ajattelemansa nimet mahdolliseksi tulevaksi puheenjohtajaksi eivät ole mukana uudessa eduskunnassa. Ohisaloa sijaistanut Iiris Suomela tippui eduskunnasta, eikä Emma Kari hakenut jatkokautta.
– Nyt pitää sitten tilannetta miettiä uudelleen, Lepistö sanoo.
Vihreät pitää puoluekokouksen kesäkuussa Seinäjoella. Lepistön ohella Varsinais-Suomen piirijohtaja Pekka Heikkilä vaihtaisi puheenjohtajaa tuolloin. Heikkilän mielestä mahdollinen seuraajaehdokas olisi eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Atte Harjanne.
Harjanteen nimen nostaa esille myös Uudenmaan piirin puheenjohtaja Outi Huusko, mutta muitakin hyviä vaihtoehtoja hänen mielestään löytyy. Hän on ollut tyytyväinen myös Ohisaloon.
Vaasan piiriä johtava Lotta Alhonnoro ja Lapin piirijohtaja Jaakko Lukkarila pitävät uutta keulakasvoa harkitsemisen arvoisena.
– Jonkinlainen linjanmuutos, viestinnän muutos tai kasvojenvaihdos on tehtävä. Onko se puheenjohtajan vaihdos vai jotain muuta, sitä en osaa sanoa, Lukkarila sanoo.
Alhonnoro toivoisi kisaa, jossa on useampia ehdokkaita.
Ohisalo saa edelleen piirijohtajilta kehuja pidettynä asiapoliitikkona. Oulun Eija Kotkavirta ei usko, että puheenjohtajan vaihtaminen vaikuttaisi mitenkään puolueen linjaan.
– Minulla ei ole henkilöön kohdistuvaa epäluottamusta. Maria on ahkera, fiksu ja osaava, mutta tilanne ei ole ollut helpoin johtaa puoluetta, Kotkavirta sanoo.
Myöskään Satakunnan piiriä johtava Jarkko Santala ei löydä Ohisalon toiminnasta moitittavaa. Hän ennakoi mielenkiintoista puoluekokousta, jos Ohisalo ei halua jatkaa.
– Mahdollinen puheenjohtaja voisi olla hyvä löytää kansanedustajien joukosta jo ihan käytännön syistä. Varapuheenjohtajat ainakin ovat sellaisia henkilöitä, joita voisi ajatella, Santala sanoo.
Vihreiden varapuheenjohtajat ovat eduskunnasta pudonnut Iiris Suomela sekä paikkansa niukasti uusineet Hanna Holopainen Kaakkois-Suomesta ja Atte Harjanne Helsingistä.