Paikallisuutiset

Yrittäjät pettyivät kustannustuen koviin kriteereihin: "pienet yritykset rajautuvat pois", Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo Kokkolasta sanoo

Ravintolayrittäjä Hanna Saari Kalajoelta olisi toivonut kustannustukea jakoon jo koronakriisin alkuvaiheessa

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajaKimmo Hanhisalo ei ole täysin tyytyväinen valtion uuteen kustannustukeen.

Tai jos tarkkana ollaan, Hanhisalo hyväksyy tuen perusteet eli sen, että yritys voi saada kustannustukea ilman ehtoa yritystoiminnan kehittämisestä. Sekin sopii hänelle, että uusi tukimuoto on toimialasta riippumaton.

Suomen Yrittäjät ja joukossa Hanhisalo eivät vain ymmärrä sitä, miksi kustannustuki tulee käyttöön vasta nyt, noin neljä kuukautta koronakriisin alettua. Toisaalta yrittäjät ja Hanhisalo kritisoivat vaatimusta 20 000 euron liikevaihdosta neljän kuukauden kuluessa maaliskuusta kesäkuun loppuun viime vuonna. Kriteeri karsii pienet yritykset automaattisesti kustannustuen saajien joukosta.

– Tällä kustannustuella olisi pitänyt aloittaa heti maaliskuussa. Tuolloin myönnetyt Business Finlandin ja Ely-keskusten tuet olivat tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen eli ne soveltuivat huonosti koronakriisiin, joka aiheutti monelle yrittäjälle akuutin kassavajeen liikevaihdon romahduttua.

Tällä kustannustuella olisi pitänyt aloittaa heti maaliskuussa. Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry puheenjohtaja

– Eli elinkeinoelämän tukeminen olisi pitänyt aloittaa kustannustuella joko muuttamalla Elyjen ja BF:n sääntöjä tai laatia heti lakipaketti nimenomaisesta kustannustuesta. Toki tietysti kevennykset yt-lakiin ja meidän poikkeuksellisen hyvä lomautuslainsäädäntö pelastivat paljon, Hanhisalo miettii.

AsiantuntijaAtte Rytkönen Suomen Yrittäjistä vahvistaa Hanhisalon näkemyksen kustannustuen aikataulusta ja tukimuodon varsin kovista kriteereistä.

– Jotta yritys saa kustannustukea, sen liikevaihdon täytyy olla yhteensä vähintään 20 000 euroa neljän kuukauden aikana maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa 2019. Jos liikevaihto jää rajan alle, yritys ei ole tukeen oikeutettu.

Toinen keskeinen kriteeristö koskee yrityksen liikevaihdon supistumista. Toimi-alan liikevaihdon supistuminen koronan vuoksi pitää olla vähintään 10 prosenttia ja yrityskohtaisesti vähintään 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Liikevaihdon supistumisessa tarkastellaan joko tämän vuoden huhtikuun tai vaihtoehtona tämän vuoden huhti- ja toukokuun liikevaihdon määrää viimevuotiseen vastaavaan ajankohtaan. Jos lasku on vähintään 30 prosenttia, tukea on saatavissa. Kustannustuen haku avattiin 7.7. Tukea voi hakea elokuun loppuun. Kustannustukea myönnetään 2000 eurosta aina 500 000 euroon.

Jo aiemmin valtio on myöntänyt koronatukea muun muassa Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta ja yksinyrittäjät ovat voineet saada 2000 euron kertaluontoisen tuen. Lisäksi valtio on myöntänyt erilaisia toimialakohtaisia tukia.

Hanhisalon arvion mukaan keskipohjalaiset yritykset ovat kestäneet koronan iskut varsin hyvin. Hänen käsityksensä mukaan kautta linjan tänä vuonna yritysten tulokset painuvat miinukselle, mutta kun korona on taltutettu, on lupa odottaa taas piristymistä.

– Kahviloissa ja ravintoloissa sekä palveluyrityksissä toiminta on jo mukavasti lähtenyt elpymään. Palvelut ovat avattu jo aikaa sitten uudelleen ja aivan selvästi kuluttajat ovat nyt ryhtyneet kuluttamaan ja ostamaan paikallisilta yrittäjiltä aivan kuin periaatteen vuoksi, tukeakseen yrittäjiä. Kaikki ymmärtävät, että 1,5 kuukauden mittainen lähes totaalinen sulku laittoi yrittäjät ahtaalle ja nyt heitä tuetaan tyyliin auta henkilöä mäessä, Hanhisalo miettii.

Hanhisalon havainnon kuittaa myös Hanna Saari, yksi Kalajoella toimivan ravintolayrityksen Hiekkadyyni Oy:n omistajista. Yrittäjä Saaren mukaan olisi ollut mukavaa, jos kustannustuki olisi käytössä heti koronakriisin kättelyssä kolmisen kuukautta sitten, joihin aikoihin valtio sulki ravintolatoiminnan noutomyyntiä lukuun ottamatta ja liikevaihdosta suli käytännössä kaikki pois kustannusten jäädessä silti lähes ennalleen.

– Mekin jouduimme kriisin alussa ottamaan pankkilainaa. Totta kai olisimme mieluummin maksaneet kustannuksia pois valtion avustuksella. Jokainen ymmärtää, ettei siinä alussa Business Finlandilta saatu esiselvitystuki paljoa auttanut. Olemme myös hakeneet BF:n kehittämisavustusta, mutta sitä emme ole vielä saaneet. Eli odotamme sen BF:n kehittämisavustuksen ensin ja mietimme vasta sen jälkeen kustannustuen hakua, Saari miettii ja toivoo, ettei toimialalla silti vaivuta epätoivoon.

– Ravintola-ala nousee tästä vielä.