Kaustisen seutukunta mahdollistaa arjen kestäviä ratkaisuja
MAINOS -
Kokeile vaikka maksutonta iltakyytiä
Suurimman osan suomalaisten hiilijalanjäljestä aiheuttaa asuminen, liikkuminen ja ruoka. Pienet ympäristön kannalta paremmat valinnat on jo helppo tehdä itsekin. Kaustisen seutukunta tekee työtä esimerkiksi liikkumisen, kiertotalouden ja tietoliikenneyhteyksien alueella, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus valita kestävämpiä ratkaisuja omassa arjessa.
Tehokkain tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä on tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja isoimpiin päästöjen aiheuttajiin liittyvissä asioissa. Ei siis ole samantekevää miten asut, syöt ja siirryt paikasta toiseen. Säästämällä ympäristöä säästää yleensä myös rahaa. Kaustisen seutukunnan maaseutuliikennettä ja –kuljetuksia kehittävässäKyytiin2-hankkeessa tavoitellaan muutosta erityisesti pk-yritysten ja kuntien liikkumiseen liittyvissä toimintatavoissa, mutta parannetaan myös alueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksia.
Juuri nyt on alkamassa joukkoliikenteenIltakyyti-kokeilu, jossa pikkubussi kiertää runkoreittiä Kaustisen ja Vetelin alueella, poikkeaa reitiltä hakemaan asiakkaan kotiportilta, ja vie määränpäähän runkoreitin lähelle.
- Iltakyyti käynnistyy myös Kannuksen ja Toholammin alueella, kertoo Kyytiin2-hankkeen projektipäällikköTomas Luoma.
Iltakyyti ajaa harrastus- ja asiointipohjalta mietittyä reittiä kolmena iltana viikossa - tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Iltakyytiä voi kokeilla aluksi maksutta. Sen jälkeen linjaa ajetaan ainakin helmikuun loppuun saakka pienellä kyytimaksulla.
- Muutamalla eurolla saa itselleen vapaa-illan vaikka lasten harrastuskuljetuksista, kyllä sitä kannattaa kokeilla, kannustaa Luoma.
Biomassojen paikallisesta kierrosta uutta työtä ja energiaa
Joukkoliikenne ja kimppakyydit pienentävät hiilijalanjälkeä, mutta ympäristöystävällisellä polttoaineella liikkuminen olisi vieläkin kestävämpää. Biokaasu on täysin uusiutuva energiamuoto, sillä sitä voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä raaka-aineesta. Kaustisen seutukunnassa uskotaan biotalouteen, ja halutaan tuottaa osa tarvittavasta energiasta itse, paikallisesta raaka-aineesta kierrättämällä.
Kiertoon!-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan alueella on merkittävä määrä biokaasutukseen sopivia syötteitä. ProjektipäällikköMarko Malvisto havainnollistaa, että karkeasti arvioiden viitisentuhatta henkilöautoa voisi ajaa sillä määrällä vuotuiset ajonsa.
Biokaasun tarvitsema raaka-aine ei siis ole ongelma, vielä kun otetaan huomioon se, että Kaustisen seutukunnan alueen raaka-aineet sijaitsevat kohtuullisen säteen sisällä. Käsityksemme on se, että myös alkutuottajilla on vahvaa kiinnostusta lähteä kehittämään biokaasutoimintaa, vaikka siihen liittyvä investointi- ja tuotantoprosessi ei ole ihan yksinkertainen. Hankkeen toimesta laaditaan alustavia laskelmia biokaasutuotannon liiketoiminnallisesta kannattavuudesta alueelta löydettyjen syötteiden perusteella, Malvisto kertoo.
Lisäksi hankkeen toimesta on teetetty ympäristölupa- ja laitoshyväksyntäprosessin mallinnus, jossa kuvataan biokaasulaitoksen rakentamiseen ja biokaasun tuotantoon liittyvät keskeiset lupaprosessit.
Biotalouden kehityksen myötä maaseutu voisi kukoistaa aivan uudella tavalla. Me lähdemme siitä ajatuksesta, että kiertotalouspotentiaalin hyödyntäminen sekä uusiutuvan energian paikallinen tuottaminen tulee vahvistamaan alueen taloutta ja elinvoimaa.
Kaustisen seutukunnassa on osattu aiemminkin ennakoida isompia muutoksia, ja löytää uusia tapoja tehdä asioita. Digitalisaatioon seutu lähti etunojassa, ja nykyään täällä on kattava ja kehittyvä valokuituun perustuva tietoverkko, joka lunasti paikkansa viimeistään korona-ajan etätöissä.
- Elämme keskellä maailmanlaajuista energia- ja tietomurrosta, jossa maaseudulla tulee olemaan merkittävä rooli, kohdataan tulevaisuus rohkeasti ja uutta luoden!
Ei vain pandemiaa, vaan parempaa arkea
Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -hankkeen alueellinen koordinaattoriTytti Pohjola kertoo,
Seudulla tunnetaan muitakin kuin koronan aiheuttamia etätyöpiikkejä: kansanmusiikin kehdossa esimerkiksi Näppärikurssit aiheuttavat vanhemmissa liikehdintää, kun etsitään sopivaa etätyöpaikkaa lasten harrastaessa.
Tässä valtakunnallisessa etätyöverkostohankkeessa sujuvoitetaan etätyön tekemistä niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta, ja viritetään selvät sävelet etätyöpisteen perustamisesta kiinnostuneille kunnille ja yhdistyksille. Monella alalla työnkuvat muuttuvat, ja ihmiset asuvat ja työskentelevät monipaikkaisesti - etätyöpiste osana toimivaa etätyöverkostoa on vetovoimatekijä.
Pohjola huomauttaa, että etätyöpisteet eivät toimi pelkästään työnteon mahdollistajana. Tila voi olla samalla myös oman kylän kohtaamispaikka ja elinvoiman lähde, jota monessa kylässä tällä hetkellä kaivataan. Etätyöverkosto-hankkeessa ollaan tiiviissä yhteistyössä kuntien ja yhdistysten edustajien kanssa miettimässä, mitä etätyöpisteet voisivat meidän asukkaillemme tarkoittaa.
Monipaikkaisuus tunnistetaan jo, ja nyt siitä halutaan tehdä entistä sujuvampaa ja luontevampaa.
Maalle voi tulla maailmalta pidemmäksikin aikaa, kun löytyy työhön sopiva ja mukava tila, jossa voi parhaassa tapauksessa vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Etätyön myötä myös arjen kuva muuttuu kylissä, kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa.
Lue siis vielä lyhyt johdatus kaikkien huulilla helmeilevään työn tekemisen tapaan ja sen näkökulmiin eliEtätyö - pieni opas suureen muutostekijään