Kulutusluottojen korkokaton merkitys suomalaiskuluttajalle on ollut valtava

MAINOS - TALOUTEEN.COM -

Korkokattomuutokset tavallisissa kulutuslainoissa on ollut hyvinkin paljon pinnalla ollut talousaihe Suomessa. Se on kuitenkin jäänyt luonnollisesti paljon isompien aiheiden varjoon, joista ensimmäinen on ollut korona pandemia ja toinen Ukrainan ja Venäjän välinen sota.

Kulutusluotot ovat kuitenkin muovautuneet - tai niitä on pikemminkin muovattu - massiivisesti parempaan suuntaan kuluttajan kannalta vuosien vieriessä eteenpäin. Ehdottomasti suurin käänne tapahtui 2019 alkusyksystä, jonka muutos näkyi laajasti koko alalla pankin mukaan lukien.

Erityisesti tämä näkyi pikavippipalveluiden massakatoamisena, sillä monet löivät lapun luukulleen välittömästi mukisematta ja ehkä jopa vähän liiankin hätäisesti.

Korkokaton muutos jää varmasti taloushistorian kirjoihin

Vielä tätä muutosta ennen korkokatto oli vuosikorkoprosentin osalta 50 kaikissa alle 2000 euron kulutusluotoissa eli se ei koskenut esimerkiksi pienempiä paljon haettuja 500, 1000 euron tai 1500 euron kulutusluottosummia. Monet lainantarjoajat pystyivät siis tekemään valtavia tuottoja luotoillaan isojen korkokulujen takia.

Kun katteet eli lainojen koroista kertyneet tuotot lähtivät vahvaan pystysuuntaiseen laskuun, jäljelle jäivät vain isommat toimijat pienempien sulkiessa luukkunsa kannattavuuden laskiessa sekä riskien kasvaessa samassa suhteessa eli massiivisesti.

Toimintaa jäivät harjoittamaan pääasiassa siis vain suurimmat ja tunnetuimmat lainantarjoajat, kuten pankit ja hyvin pieni - nyt vain yhden käden sormin laskettavissa oleva määrä -, yksityisiä luotonmyöntäjiä. Näistä yksityisistäkin palveluista nyt jo useammalla on oikea lisenssi virallisen pankkitoiminnan harjoittamiseen eli Finanssivalvonnan lisäksi heitä valvoo myös Euroopan keskuspankki.

2019 syksyn raju muutos oli siis hyppy 50 %:sta suoraan 20 prosenttiin ja tämä jälkimmäinen koski aivan kaikkia lainasummia ja luokkia, niin kulutusluottoja kuin pikavippejäkin. Mitään poikkeuksia ei jätetty.

Kaikki muuttui halvemmaksi ja pysyvästi

Kaikki tämän muutoksen voimaan astumisen jälkeen otetut uudet kulutusluotot olivat huomattavasti edullisempia kuin ennen.

Sama lakisäännös koski siis myös jo tässä vaiheessa hyvin suosittuja yhdistelylainoja eli jos hait lakimuutoksen jälkeen lainaa pankista ilman vakuuksia esim. velkojen maksuun, oli näiden korko aina väistämättä halvempi, niin kuin se on vielä tänäänkin.

Tällä on ollut aivan valtava ja positiivinen vaikutus kuluttajille, sillä korkeat korot jäivät historiaan välittömästi ja jokainen pystyi itse muuttamaan lainansa uuden lainan ottamisella halvemmaksi. Hieman hölmöltä kuin se kuulostaakin.

Tänään katto on 20 prosenttia ja se pätee jokaiseen lainaluokkaan

Nyt kulutusluoton, siinä missä joustoluoton sekä pikalainankin korko ei saa ylittää 20 % ja muut vuosikulut voivat olla enintään 150 euroa.

Ollaan siis hyvin erilaisessa tilanteessa, kun vertaillaan kuluneisiin vuosiin. Erityisesti 2010-luvun alusta on käytetty "pikavippien villi-länsi" -nimitystä, koska silloin koroissa ei ollut mitään asetettuja rajoja Suomen lain puolesta.

Silloin kuluttaja pystyi myös hakemaan lainaa yöaikaan ja maksuja sai tilitettyä kellon ympäri jos vain pankit sekä niiden maksuyhteydet täsmäsivät toisiaan (esim. lainapalvelun Nordean tililtä kuluttajan Nordea-tilille), joka on nyt jälkikäteen ajateltuna aivan hullua.

Eikä tästä ole edes niin pitkä aika eli mistään muinaisesta historiasta ei voida vielä puhua sanallakaan.

Nykyistä hyvin erilaista ja ärhäkän kireää lakiasetusta ei voi kiertää millään ja Finanssivalvonta on todella tiukka tämän asian kanssa, joka on sekin pelkästään isoa plussaa.

Yhteenvetoa korkokatoista pankin lainoissa ja kulutusluotoissa sekä historiaa

“Ensimmäinen korkokatto”:

- Ei mitään korko- tai kustannusrajoitteita.

Elettiin hyvin erilaisia aikoja ja markkinat rahoitusmarkkinat olivat vähintäänkin villit.

Summaus: Tähän aikaan lainoja otettiin valitettavasti huomattavan paljon liikaa ja moni kotitalous ylivelkaantui roimasti, joka on kuitenkin kirjoitushetkellä osittain jo tasaantunut ja numerot ovat menossa selvästi valoisampaan suuntaan.

Toinen ja se varsinainen oikea korkokattoasetus:

- Nimelliskorko max. 50 % alle 2000 euron lainoissa,

- yli 2000 euron lainoissa (vaikka suomalaisen pankin laina kyseessä) ei käytännössä rajoituksia,

- muut kulut (avausmaksut ja juoksevat kulut) saivat olla mitä vaan.

Summaus: Ylivelkaantuminen jatkui hiljakseen, mutta ne aivan pahimmat vuodet alkoivat olemaan jo takana, joskin hiljainen maksuhäiriömerkintöjen määrä eteni loivasuuntaisessa nousussa vielä (= jälkiefekti).

Syksyn 2019 korkokatto lakiasetus:

- Nimelliskorko kaikissa lainoissa enintään 20 % (mukaan lukien pankkilaina-, pikavippi-, joustoluotto- ja kulutusluotto ilman vakuuksia sekä myös ilman lainatakaajaa),

- muut kulut vuodessa korkeintaan yhteensä 150 euroa.

Väliaikainen korkokatto koronapandemian pahimmassa leviämisvaiheessa:

- Nimelliskorko kaikissa luotoissa rajattu tiukasti 10 prosenttiin,

- muut kustannukset vuodessa enintään 150 euroa.

Tällä hetkellä joulukuussa 2022 noudatetaan syksyn 2019 korkokattoa ja väliaikainen erittäin tiukka "korona-ajan korkokatto" on otettu pois käytöstä kaikissa lainakategorian tuotteissa.

Summaus syksystä 2019: Suunta on siis erinomainen ja vielä järkevyyden rajoissa. Lainantarjoajapalvelut ja -yritykset sekä pankit siinä missä kuluttajatkin ovat nyt tyytyväisiä molempien hyötyessä aidosti toisistaan.

Tämä on varmasti se ideaali, mihin pyritään tai mihin ainakin pitäisi pyrkiä;se pitkään kateissa ollut kultainen keskitie.