Paikallisuutiset

Kauppakeskuksilla on kova kilpailu asiakkaista – Kuntokeskus, kirjasto tai terveysasema eivät enää ole harvinaisia palveluvalikoimassa

Kauppa- ja muiden liikekeskusten määrä kasvaa Suomessa alati. Kauppakeskusyhdistyksen määritelmän mukaisia kauppakeskuksia oli Suomessa vuonna 2017 101 kappaletta, kun esimerkiksi vuonna 2008 määrä oli 69.

Uudet kauppakeskukset eivät ole kuitenkaan automaattisia kassamagneetteja, mistä kertoo esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa viime vuonna avatun kauppakeskus Redin takkuinen alku.

Eivätkä vanhatkaan toimijat ole turvassa: esimerkiksi kauppakeskusten suurmaassa Yhdysvalloissa koventunut kilpailu on johtanut viime vuosina satojen kauppakeskusten sulkemiseen, ja tahdin uskotaan jatkuvan vastedeskin.

Niin uusilla kuin vanhoilla kauppakeskuksilla ja liikekiinteistöillä on ollut vaikeuksia haalia vuokralaisia ja asiakkaita myös Keskipohjanmaan levikkialueella. Esimerkiksi Anttilan tavaratalon lopettaminen vuonna 2016 jätti Kokkolan keskustan Anttila Centeriin pitkäksi aikaa tyhjilleen tuhansia neliöitä liiketilaa, eikä kaikkiin tyhjentyneisiin tiloihin ole vieläkään löydetty vuokralaisia.

Kalajoella puolestaan Hiekkasärkillä sijaitseva, viime kesäksi avattu Ostoskylä Raitti on kärsinyt odotuksia pienemmästä asiakasmäärästä.

Kiinteistöosakeyhtiö Raitin toimitusjohtajaVesa Somero uskoo tilanteen kuitenkin vielä parantuvan, ja sanoo hyvää kehitystä jo tapahtuneen.

– Raitilla menee ihan hyvin, sinne on itse asiassa lähiaikoina tulossa uusi ravintola, en pysty nimeämään sen tarkemmin minkä ketjun ravintola, mutta ravintola aukeaa uudelleen. Neuvottelin tänään myös yhden vapaan liiketilan vuokraamisesta, eli tilat ovat periaatteessa liiketilojen osalta täynnä, Somero kertoo.

Raitissa kesän toiminut ravintola Sigrid's lopetti syksyllä Kalajoella, mutta Kokkolassa toisen toimipisteen toiminta jatkuu edelleen.

Somero ei pidä verkkokauppaa tai muita kauppakeskuksia, esimerkiksi Kalajoen keskustaan niin ikään viime vuonna avattua Kauppakeskus Mertaa, uhkana Raitille. Hän uskoo kaikille riittävän asiakkaita ja toteaa eri toimijoiden jopa tukevan toisiaan.

– En näe ollenkaan poissuljettuna, etteikö kauppakeskus voisi menestyä nykypäivänä. Pitää elää trendien mukaan ja erikoistua. Meillä on liiketarjonta sellainen, mitä ei monestakaan paikasta löydy. Täällä on kaikille jotain, ja niin lapsille kuin vanhemmillekin on laidasta laitaan tarjontaa, hän kommentoi.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professoriArto Lindblom näkee kauppakeskusten suurimpina tulevaisuuden uhkaajina paitsi kaupan alan yleisen kilpailutilanteen kiristymisen, myös maan sisäisen muuttoliikkeen ja yleisen taloustilanteen.

– Itse uskon, että suurimmissa kaupungeissa ja kaupunkikeskuksissa, eritoten pääkaupunkiseudulla on jatkossakin kysyntää kauppakeskuksen kaltaiselle kokonaisuudelle, missä on relevantti palvelutarjonta saman katon alla. Tällaiset kokonaisuudet pärjäävät ja niihin tullaan viettämään aikaa. Mutta suurin kysymysmerkki liittyy syrjemmässä, muuttotappioalueella sijaitseviin kauppakeskuksiin, Lindblom toteaa.

Eräänä keinona kauppakeskusten houkuttelevuuden lisäämiseksi hän näkee palveluvalikoiman laajentamisen perinteisistä kaupoista ja ravintoloista. Jo nyt on havaittavissa kehitys, jossa kauppakeskukset ovat muuttumassa kokonaisvaltaisempaa palvelua tarjoaviksi kokonaisuuksiksi. Nykyajan kauppakeskuksesta voikin kauppojen ja ravintoloiden rinnalla olla esimerkiksi kuntosali, kirjasto tai vaikkapa yksityinen terveysasema. Toisaalta myös täysin uudet kaupat ja ravintolat voivat olla valttikortti kauppakeskukselle.

– Se kertoo siitä, että asiakkaista taistellaan entistä kovemmin. Samaan asiaan liittyy sekin, että pyritään löytämään sellaisia vuokralaisia, jotka ovat aidosti erilaisia muista kauppaketjuista. Esimerkiksi sellaisesta kansainvälisestä ketjusta, jonka toimipisteitä ei ole muissa kauppakeskuksissa, voi tulla keskeinen kilpailutekijä.

Vaikka hyvä sijainti ja saavutettavuus ovat tärkeitä kovassa kilpailussa, eivät nekään automaattisesti takaa menestystä. Sama koskee myös kauppakeskuksen kokoa: isompi ei ole välttämättä parempi.

– Nähdäkseni yksi ratkaisu voisi olla siinä, että kauppakeskukset ovat pienempiä ja vastaavat todelliseen kysyntään. Pienempi kauppakeskus on myös investointina pienempi, niissä vuokrataso on yleensä pienempi ja ne ovat muutenkin helpompia hallinnoida, Lindblom toteaa.

– Joka tapauksessa menestyminen kuitenkin edellyttää sitä, että vuokralaistarjonta on asiakkaiden näkökulmasta riittävän houkutteleva.