Talous

Talousahdinko lakkautti seurakuntia viime vuonna enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella – Halsuan seurakunta valitsi pehmeämmän tien ja liittyi Kokkolan seurakuntayhtymään

Seurakuntien määrä väheni viime vuonna 24:llä eli enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Seurakuntien määrä suoranainen kato keskittyy suuriin kaupunkeihin ja niiden ympäristöön.

Tosin esimerkiksi Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnat liittyivät yhdeksi Taipaleen seurakunnaksi.

Pehmeämpää keinoa tulevaisuuden ja talouden turvaksi eli seurakunnan itsenäisyyden säilyttämistä ja sen liittämistä vain talouden ja omaisuuden osalta seurakuntayhtymään, käytettiin ainoastaan Halsualla, Nastolassa ja Pomarkussa.

Halsuan seurakunta liittyi seurakuntayhtymään taloudellisista syistä.

– Liitosten ja seurakuntayhtymien taustalla ovat useimmiten taloudelliset syyt. Jo useana vuonna peräkkäin noin kolmannes seurakunnista on tehnyt alijäämäisen tilinpäätöksen eli tulot ovat olleet menoja pienemmät, taloussuunnittelupäällikköPasi Perander kirkkohallituksesta kertoo.

Kirkkohallituksen tilastoista käy ilmi, että seurakuntien määrä on laskenut koko vuosituhannen ajan. Tänä vuonna seurakuntia on 384 kappaletta, kun vielä vuonna 2000 itsenäisiä seurakuntia oli 587. Vastaavasti seurakuntatalouksien eli joko seurakuntien tai seurakuntayhtymien määrä putosi vastaavan ajan kuluessa 465:stä 269:ään.

Mikä sitten selittää, että eteläisessä Suomessa päädytään liitoksiin ja Oulun hiippakunnassa suositaan seurakuntayhtymiä?

– Ehkä suurin syy on siinä, että Oulun hiippakunnassa ovat pitkät etäisyydet ja seurakunnan itsenäisyydellä on suuri arvo. Seurakuntia ei yksinkertaisesti kannata liittää yhteen, Haapajärven seurakunnan kirkkoherra ja Kalajoen rovastikunnan lääninrovastiKari Tiirola kertoo ja arvioi taustalla olevan myös erilaisen kulttuurin.

– Täällä oma seurakunta on yhteisö, josta ei haluta luopua.

Samoilla linjoilla on myös Halsuan kirkkoherra Juha Karhulahti. Hänen mukaansa pienissä seurakunnissa halutaan säilyttää itsenäisyys, koska seurakunta koetaan omaksi ja siitä halutaan pitää kiinni.

– Pelkona on, että jos seurakunta lakkautetaan, mielenkiinto omaan tuttuun hengelliseen työhön hiipuu ja vähenee. Pienissä seurakunnissa vapaaehtoiset tekevät monia työtehtäviä ja ennen kaikkea heidän intonsa saattaa pienentyä seurakunnan menetyksen vuoksi, Karhulahti toteaa.

Halsuan seurakunta on pitkään ollut talousvaikeuksissa ja tehnyt useita alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Viime toukokuussa seurakunta saikin tuomiokapitulin ja piispan kehotuksen käynnistää neuvottelut Kokkolan seurakuntayhtymän kanssa liittymisestä Kokkolan seurakuntayhtymään. Taustalla oli tuomiokapitulin selvitysmiehen lausunto vuodelta 2015.

Neuvottelut käytiin ja niiden seurauksena Halsuan kirkkovaltuusto päätti esittää seurakuntayhtymälle, että heidät otettaisiin toimintaan mukaan. Tiistaina seurakuntayhtymä hyväksyi anomuksen.

Jos tuomiokapitulikin näyttää vihreää valoa, Halsuan seurakunta liittyy seurakuntayhtymään ensi vuoden alussa. Kokkolan seurakuntayhtymän muodostavat nykyään Kokkolan suomalainen seurakunta, Kokkolan ruotsalainen seurakunta, Kaustisen-Ullavan seurakunta, Kälviän seurakunta ja Lohtajan seurakunta. Seurakunnilla on yhteinen kirkkovaltuusto ja toiminnallisesti itsenäisillä seurakunnilla ovat omat seurakuntaneuvostot.

– Halsualla on sellainen näkymä, että haluamme edelleen tehdä hengellistä työtä itsenäisesti. Omaisuus, taloushallinto ja kiinteistöjen ylläpito siirtyvät yhtymään. Saamme toimia itsenäisesti mutta taloutemme on turvattu. Tämä on meille hyvä ratkaisu, Karhulahti kertoo.