Paikallisuutiset

Ravikorttikurssilla yhä enemmän myös ratsastajia – Kaustisen Nikulassa ajoi C-kortin kolmetoista innokasta raviharrastajaa

– Aivan ensimmäiseksi; kaikki ovat saaneet kortin!

Luokkahuoneessa läikähtää ilo, joka valaisee tilan hetkeksi vielä toukokuista ilta-aurinkoakin kirkkaammin.

Sen seitsemän kertaa lähtötilannetta eli volttiympyrää eri lähtöpaikoilta Kaustisen Nikulassa keskiviikkoiltana pyörineet ravikorttikurssilaiset ovat selviytyneet sekä teoriakokeesta että sitä seuranneesta ajokokeesta, jossa mitataan niin tietämystä voltin lähtöpaikoista kuin taitoa hallita omaa ajokkiaan.

Hippoksen valtuuttama ajokokeen valvoja, eteläpohjalainen ammattivalmentajaVeli Nurminen, katsoo kaikki lähdöt tarkasti tuomaritornista kurssin opettajana toimineenAnne Saariketun kanssa.

Vain yhden kerran ajokokeen aikana Nurminen empii hetken, palautetaanko lähtö, mutta hyväksyy kuitenkin. Jos esimerkiksi sama valjakko aiheuttaa kaksi lähdönuusintaa tai onnistuu starttaamaan väärään suuntaan, ajokoe hylätään. Sellaistakin on koettu.

Ongelmatilannetta käydään vielä läpi koeillan päätteeksi palautekeskustelussa videotallenteen avulla. Töpeksijä ilmoittautuu heti ja hänen toimistaan häiriintynyt kuski kysyy Nurmiselta, mitä olisi pitänyt tehdä.

– Volttaustilanteessa pidätte huolen vain itsestänne. Että olette oikealla paikalla, mahdollisesti edellä volttaavan valjakon selässä, ettekä puutu muiden tekemisiin. Jos olette liikenteessä, ja edellä ajava auto menee pöpelikköön, niin ettehän te sitä autoa perässä seuraa vaan jatkatte tiellä, vääntää Nurminen rautalankaa.

Anne Saarikettu ja Veli Nurminen kiittelevät kurssilaisten ajosuorituksia. Volttamiseen on tyytyväinen myös kurssin lähettäjä, ammattivalmentajaVille Pohjola. Kaikesta näkee, että kurssin oppi on mennyt perille.

Ennen ajokoetta varikolla on suht rauhallinen tunnelma. Kirjalliset on tehty ja edessä loppurutistus radalla.

YlivieskalaisenJenni Yrjölän ajohaalarista ja tyynestä olemuksesta voi arvata, että tytöllä on poniravitausta. Arvaus osuu oikeaan. Yrjölän vanhemmatSatu jaJukka Yrjölä taitavat jännittää kokelasta enemmän. Perheellä on ratsutausta, mutta kun Jenni sai yksitoistavuotiaana oman ponin, jolla saattoi myös ajaa, kiinnostus poniravitoimintaan syttyi. Nyt perheellä on tallissa myös yksi ravurinalku ja keskiviikon jälkeen myös kilpaohjastaja.

Suomen Hippoksen tiedottajaHanna Laakso sanoo, että aktiivinen poniravitoiminta näkyy ajolupakurssilaisten määrässä, ja se on varmasti merkittävin tekijä C-ajolupakurssien toteutumisessa.

– Poniravitoiminnan kautta saadaan huomattava määrä uusia ohjastajia niin kärry kuin montélähtöihinkin.

Anne Saariketun mukaan poniraveissa kilpailleista kurssilaisista näkee, että rata on heille tuttu ja volttaussäännöt käytännössä ajettu alitajuntaan. Silti poniravikortista ei saa hyvitystä ravikorttia ajettaessa, vaan kaikki kurssilaiset ovat samalla lähtöpaalulla. Nikulan poniravikuskeista kokenein taitaa olla kurssin kuopus, kesällä 16-vuotta täyttäväElina Miettunen. Hän on voittanut kahtena keväänä Solvallan Elitloppet -viikonvaihteen ponilähdön, joka on ristitty Minielitloppetiksi.

Tänä keväänä Keski-Pohjanmaan Hevosjalostusliiton järjestämälle kurssille osallistuvat myös niin sanotut ravikoululaiset. Puolet kurssilaisista tulee Kpedun Kaustisen yksiköstä.

Marko Kinnunen on Kinnulasta. Hevosala on tullut tutuksi vaimon ja tyttären kautta. Nyt kotona on viisi hevosta. Mukana kurssilla on pari kertaa startannut Rallan Tähti – oikea unelmakaveri.

– Tämä on rauhallinen ja tälle käy kaikki, taputtelee Kinnunen ajokkiaan.

Kinnunen kertoo harkinneensa jo useamman kerran C-kortin suorittamista, mutta aina työkiireet ovat muodostuneet esteeksi. Korttikurssiin kuuluu kolme viikonloppua teoria- ja ajotunteineen ja lisäksi kaksi muuta arki-iltaa. Kurssi järjestetään vain kerran vuodessa.

– Tänä keväänä päätin, että nyt sen ajan ja raivasin tilaa kalenteriin.

Yksi ajokorttia suorittavista on kuusitoistavuotiasNelli Siirilä Kokkolasta. Esteratsastuksen kautta raviurheiluun siirtynyt Siirilä ohjastaa kokeessa Terho Lindbergin Maisamiina-tammaa, joka on Rallan Tähden tavoin vasta aloittelija. Ennen kurssia hevosella ei ole käyty edes harjoitusraveissa, mutta voltissa se pyörii mallikkaasti.

Anne Saariketun mukaan tässä ei ole mitään poikkeuksellista. Korttikurssi soveltuu hyväluontoiselle aloittelijalle hyvin.

– Täällä harjoitellaan lähtöä rauhassa. Päätavoitteena on, että kaikki sujuu oikein. Nopeasti hevoset luontuvat tähän.

Veli Nurminen toivottaa kurssille tervetulleeksi yhtä lailla ratsastajat kuin ohjastajat.

– Kaikki ovat tottuneet käsittelemään hevosta, sen näkee täälläkin.

Nurminen kokee positiivisena hevosalalla tapahtuvan lajivaihdon. Hänen mukaansa tällainen vähentää myös ennakkoluuloja toisia harrastajia kohtaan. Kaikki tykkäävät hevosesta, olipa se sitten kilparatsu tai -ravuri tai se pihassa omistajaansa tervehtivä pullahevonen.

Vaikka Siirilällä on enemmän kokemusta ratsastuksesta kuin ajamisesta, hän ei ole kokenut olevansa kurssilla outolintu.

– Vetäjät ovat todella mukavia ja kannustavia ja kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, hän kiittelee Nikulan väkeä.

Nelli Siirilä teki kevättalvella hartiavoimin töitä, että sai kurssille ajohevosen ja joinakin päivinä myös kuljetuksen, sillä vanhemmat ovat töissä, eivätkä päässeet arkena kyyditsemään valjakkoa Kaustiselle. Hän soitteli korttihevosta aina Veteliä myöten, mutta lopulta oma ajokki löytyi kotikylältä Kokkolan Kvikantista.

Saarikettu ihastelee nuorten intoa ja periksiantamattomuutta. Raviurheilussa oikeastaan mitään ei tuoda valmiina eteen, vaan tavoitteiden eteen on tehtävä itse työtä.

– Me emme voi taata kurssilaiselle ajohevosta, se on itse hommattava. Alueen ratatallit antavat hyvin hevosiaan korttikurssille. Esimerkiksi Rainer Björkrothin tallista mukana on ollut loistavasti juossut ranskalaisori Fastoche Thieben, joka on kiltisti pyörinyt harjoituksissa, kiittelee Anne Saarikettu.

Veli Nurminen ajoi oman ravikorttinsa vuonna 1975. Hän oli ensimmäisiä, joilta vaadittiin kirjallisen lisäksi myös ajokoe.

– Ajoin omalla ravurilla Valokkaalla. Meitä oli kolme valjakkoa ja kaksi kertaa lähdettiin. Se oli siinä.

Korttikursseja mies on valvonut Hippoksen edustajana Seinäjoella ja Kaustisella vuodesta 2005.

Nurmista parempaa "ylituomaria" on vaikea kuvitella. Palaute sujuu rennosti eikä kukaan lähde luokasta mieltänsä pahoittaneena. Ainakin Ylivieskassa syödään vielä täytekakkua, jonka tyttärensä taitoihin luottava Satu Yrjölä on jo etukäteen ostanut iltaa juhlistamaan.