Paikallisuutiset

Toholammilta lähteneelle Ilkka Aholalle tuli lehmää ikävä: Nyt eläinlääketieteen opiskelijan ensimmäisestä työkesästä kotiseudulla tehdään tv-ohjelmaa – Kunnaneläinlääkäri päivystää lakisääteisesti ja nukkuu ja syö silloin, kun kerkeää

Miltä kuulostaisi viisipäiväisen työviikon päälle koko viikonlopun kestävä 64-tuntinen päivystysvuoro, joka jatkuu vielä maanantaina tavallisella työpäivällä?

Kunnaneläinlääkärille tämä on arkipäivää. Eläin saa apua tarvittaessaan vuorokauden ajasta riippumatta.

– Lakisääteisesti joka Suomen kolkassa on oltava päivystävä eläinlääkäri, kertoo Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon Toholammin kunnaneläinlääkäriMaija Asmundela.

Asmundela on yksi kuudesta Lestijokilaakson päivystysringin eläinlääkäristä. Lestijokilaakson päivystysalue kattaa Kokkolan liitoskunnat, Kannuksen, Toholammin ja Lestijärven. Mukana ringissä on kaksi kunnaneläinlääkäriä Toholammilla, kolme Kälviällä ja yksi Kannuksessa.

Eläinlääketieteen opiskelijaIlkka Aholalla on käynnissä ensimmäinen kesä oman alan ammatissa. Hän toimii kesän ajan Toholammin toisena kunnaneläinlääkärinä. Toholammilta kotoisin oleva Ahola on opiskellut Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä viiden vuoden ajan. Kotiseudulleen hän hakeutui töihin rakkaudesta tuotantoeläimiin.

Ahola on yksi niistä alan harvinaistapauksista, jolla ei ole lapsuudesta asti ollut eläinlääkärin ammattia unelmana.

29-vuotias Ahola aloitti opiskelunsa matematiikalla ja tilastotieteellä, mutta lehmätilalla varttuneelle miehelle tuli pian lehmää ikävä. Eläinlääkärin työn haastavuus ja vaihtelevuus myös houkuttelivat. Niinpä hän hakeutui eläinlääketieteelliseen.

Minkälaista työ on tähän asti ollut?

– Rehellinen vastaus olisi, etten ole edes kerennyt pysähtyä asiaa pohtimaan. Lennokasta on ollut, nauraa Ahola.

Kesän mielenkiintoisin tapaus on ollut ritisevä lehmä.

– Tarkoittaa siis sitä, että lehmän ihon alla on ilmaa kuin kuplamuovissa johtuen siitä, että keuhkot falskaavat. Opinnoissa ei ole tällaista tullut vastaan.

Eläinlääketieteellisessä tehdään paljon käytäntöä harjoittavaa työtä, mutta perustoimenpiteitä erikoisemmat tapaukset opitaan pitkälti kenttätyössä. Eläinten käsittely tulee kokemuksen kanssa.

– Itse olen tottunut käsittelemään ja lukemaan lehmiä ja kissoja jo kotipuolessa, kun taas koirat ovat minulle vieraampia.

Ahola toteaa kahdeksantuntisen työpäivän käyvän lepopäivästä. Syödä ja levätä täytyy aina, kun pystyy. Etelä-Suomessa työskentelevää eläinlääkärityttöystävää on Ahola kerennyt nähdä kesän aikana kerran.

Kunnaneläinlääkärin työn kiireydestä ja hektisyydestä varoitetaan jo opiskeluaikana.

Tosiasia on, että ajokilometrejä kertyy paljon, päivät venyvät usein pitkiksi ja pääpotilaana ovat tuotantoeläimet.

Kunnaneläinlääkäri myös kustantaa itse auton, lääkkeet ja välineet. Hän on vastuussa tilojen ja välineiden pesusta ja huollosta, laskutuksesta sekä lääkkeiden rekistereistä ja todistuksista. Kunta tarjoaa ainoastaan tilat työhön ja peruspalkan.

Kesän ajan Aholan mukana kulkee kolmen hengen kuvausryhmä.

Ahola nimittäin haki mukaan Ylen Kandit -tv-sarjaan nähdessään yliopistolla mainoksen. Ahola saa siis elää kaikki ensimmäisen työkesänsä hetket uudelleen television välityksellä ensi vuonna, kun Kandit tulee ulos.

– En halua tv-tähdeksi, mutta minua on aina kiinnostanut miten tv-sarjoja tuotetaan, kertoo Ahola.

Osa hänen eläinpotilaistaan päätyy myös valtakunnalliseen televisioon. Yksi näistä on 12-viikkoinen suomenlapinkoira Viljo, joka saapui Aholan vastaanotolle omistajansaJenni Keski-Petäjän kanssa Kannuksesta. Pörröinen pentu on oikein reipas ensimmäisellä lääkärikäynnillään kuvausryhmästä huolimatta.

Ahola on mukana Kandien kuudennella tuotantokaudella. Lisäksi Yle seuraa kahden muun eläinlääkärin kesää Ylitorniolla ja Vöyrillä.

Vaikka Ahola myöntää resurssipulan kunnallisessa eläinlääkärityössä, näkee hän silti itsensä toimivan vuoden päästä valmistuessaan ennemmin kunnallisella puolella kuin yksityisellä klinikalla.

Maija Asmundela on tehnyt kunnaneläinlääkärin työtä vakituisesti vuodesta 2011 asti.

Hän kertoo viikonloppupäivystyksen osuvan kohdalle joka kuudes viikonloppu. Sen lisäksi viikossa on yhden arki-illan ja -yön päivystys, paitsi silloin, kun on tiedossa viikonloppupäivystys.

Kesäaikaan, lomakaudella, saattaa joutua päivystämään vielä tiheämmin.

– Päivystysvuoro alkaa iltapäivällä normaalin vuoron päälle ja kestää seuraavan aamuun, josta sitten jatkuu taas normaalityö. Sen takia pyrimmekin puhelimessa selvittämään, onko asia niin kiireellinen, että se vaatii päivystysaikaista hoitoa vai pärjättäisiinkö puhelinohjeilla seuraavaan päivään saakka.

Asmundela kertoo puhelimen alkavan tavallisesti soida kuudelta aamunavetan jälkeen, kunnes se iltakymmeneltä alkaa hiljenemään.

Eläinlääkäripäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa vaativia sairaus- tai onnettomuustapauksia varten.

– Alueemme asiakkaat tuntevat systeemin, mutta välillä huomaa, että kun alueella on mökkiläisiä ja koiralle puhkeaa viikonloppuna korvatulehdus, ei ymmärretä meidän työkuormituksen laajuutta.

Arkipäivisin, päivystyksen ulkopuolella, hoidetaan ajanvarauspotilaita Toholammin vastaanotolla ja tehdään tilakäyntejä maatiloille. Tuotantoeläimet, kuten lehmä, ovat alueen yleisin potilas.

Eläinlääkärin työssä, aivan kuten monessa muussakin ammatissa, on sesonkiluontoisia piirteitä.

– Keväällä työllistävät varsomiset, poikimiset ja kyyn puremat, kun taas joulun aikaan vastaanotolla käy suklaata tai kinkunverkkoa syönneitä potilaita, kertoo Asmundela.

Kesä on vilkasta kausiluontoisten mökkeilijöiden ja kesälomamatkaajien takia. Tästä syystä pieneläinpotilaiden määrä kasvaa alueella kesäaikaan.

Kyyn puremat ja haavat ovat tyypillisiä pieneläinten hoitoa aiheuttavia syitä.

Lestijokilaakson alueella ei väkiluku kuitenkaan moninkertaistu yhtä hurjasti, kuten esimerkiksi Mikkelin suunnalla, jossa Saimaa vetää porukkaa mökille kissoineen ja koirineen.

Tämän vuoden kesä on Asmundelan mukaan ollut jopa aavistuksen rauhallisempi verrattuna aiempiin vuosiin.

Viime kesänä helle stressasi eläimiä, ja sitä edellisen sadekesän märkyys ja kosteus aiheuttivat erityisesti laiduntaville lehmille utaretulehduksia.

Asmundela haluaa muistuttaa, että vaikka välillä kuulee puheita, siitä että tuotantoeläimet menisivät pieneläinten edelle, ei tämä ole totta. Kiireellisyysjärjestys arvioidaan aina eläimen hädän suuruuden perusteella.

– Ei riipu siitä, onko koira, kissa, kani vai lehmä. Synnyttävät, kramppaavat ja äkillistä apua tarvitsevat eläimet hoidetaan ensimmäisenä.