Paikallisuutiset

Kaikki haluavat kauraa – Kymmenien miljoonien investoinnit kasvipohjaisten elintarvikkeiden kysynnän kasvuun

Boltsit eli juuri markkinoille tulleet Leivon Leipomon kaurapyörykät keräävät kehuja. Viime vuonna Valio toi myyntiin kaurajuoman ja -jogurtin ja Raisio kaurajauhiksen. Kaslink kaurajuomineen ja lohtajalainen Mö Foods kaurajoguineen tulivat tuli markkinoille aiemmin ja kauran pioneeri Yosa jo parikymmentä vuotta sitten.

Kauralla korvataan lihan ja maidon ohella myös vehnää ja riisiä. Kasvispohjaiset ja terveelliset elintarvikkeet ovat megatrendi meillä ja muualla.

– Kaura on kovassa nosteessa. Ala kasvaa, mutta en kommentoi kuinka paljon, toteaa Fazer Myllyn johtajaPekka Mäki-Reinikka. Fazer on yksi kolmesta suurimmista elintarvikekauran jalostajista ja viejistä Raision ja Helsingin Myllyn rinnalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vauhdista kertoo jotain se, että Fazer teki ensimmäisen kauramyllyn Lahteen vuonna 2013. Myllyn kapasiteetti tuplattiin jo vuonna 2017. Sen jälkeen yhtiö on kasvattanut kauraosaamistaan ostamalla kaura-alan pioneerin Biofermen ja sen Yosa-tuotemerkin. Tänä vuonna Fazer osti Kaslink Oy:n.

– Tehdas tulee tuottamaan kaurapohjaisia lisäarvotuotteita. Pekka Kuusniemi Toimitusjohtaja, Raisio Oyj

– Harjakorkeuteen on juuri noussut kauran kuorta jalostava tehdas, joka tulee tekemään kuoren ksyloosista ksylitolia muun muassa Fazerin purukumeihin, Mäki-Reinikka lisää.

Kauran erikoistuotelinja valmistui vuonna 2015. Siellä rikastetaan kauran kolesterolia alentavaa aineosaa, beetaglukaania, sekä kauran proteiinia, tärkkelystä ja kauraöljyä.

– Nämä menevät keksi- ja kosmetiikkateollisuuteen sekä ravintovalmisteisiin. Kaurabisnes on kansainvälistä. Vientiin menee 70 prosenttia kauratuotteista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kilpailijat eivät ole jääneet toimettomiksi, vaan Raisio kertoi äskettäin investoivansa 45 miljoonaa kasvipohjaisia elintarvikkeita valmistavaan tehtaaseen. Helsingin Mylly on laajentanut tehdastaan ja Kinnusen Mylly Utajärvellä on juuri ottanut käyttöön uuden, 9,5 miljoonaa euroa maksaneen puhdaskauraan erikoistuneen myllyn, joka on maamme kolmas puhdaskauramylly.

– Teemme Elovenasta kansainvälisen kaurabrändin. Tavoitteenamme on, että kaurasta tulee Raisiolle toinen vahva kansainvälinen brändi Benecolin rinnalle, toimitusjohtajaPekka Kuusniemi Raisio Oyj:stä linjaa.

Iso investointipäätös liittyy 94-vuotiaan Elovenan maailmanvalloitukseen.

– Tehdas tulee tuottamaan kaurapohjaisia lisäarvotuotteita. Työt ovat alkaneet Raisiossa. Räjäytyksiä ja maansiirtotöitä on tehty ja pohjia rakennettu. Uudet tuotteet ovat kauppojen hyllyillä noin kahden vuoden kuluttua tästä hetkestä, Kuusniemi sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Raisio on vienyt tähän saakka kuluttajapakattuja kauratuotteita Venäjälle, Ukrainaan ja Baltiaan. Avaus länsimarkkinoille on kauratuotteille uutta.

Kauraliiketoiminnan tulevaisuus riippuu Kuusniemen mukaan täysin siitä kuinka teollisuus onnistuu liiketoimissaan Suomen ulkopuolella.

–  Ala kasvaa kaksinumeroisella luvulla. Oikean kasvun saamiseksi teollisuuden on pakko onnistua vientimarkkinoilla, sillä kotimaan markkina on rajallinen. Raisiolla on jo kansainvälisesti menestynyt Benecol-brändi ja uuden tehtaan myötä saamme valikoimaan lisää kasvipohjaisia tuotteita, joilla on kysyntää. Ilmastosyyt ja terveellisyys painavat ihmisten valinnoissa, toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi toteaa.

Helsingin Mylly on merkittävä luomukauran ostaja alueellamme.

– Kauraa tarvitaan. Ostimme kauraa ennakoivasti jo keväällä. Myös viljelysopimusten määrää on lisätty. Tavanomaisen ja luomukauran hinnat ovat hyviä muihin viljoihin verrattuna, sanoo Helsingin myllylle viljaa ostavaPekka Kultti Vaasasta.

Luomukaurassa yhtiöllä ei edes ole julkista hintanoteerausta.

– Erä ostetaan, jos se kiinnostaa. Nivala ja Sievi ovat meille tärkeitä luomukauran tuotantoalueita, Kultti toteaa.

Helsingin Mylly vie luomukauratuotteita noin 40 maahan.

Fakta

Kauran käyttö

Kauran käyttö elintarvikkeeksi on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Käyttö kasaa vähintään 10 prosentin vauhdilla.

Suomi on maailman toiseksi suurin elintarvikekauran viejä Kanadan jälkeen.

14 prosentin Euroopan kaurasta tulee Suomesta.

Syksyn kaurasadon arvioidaan olevan 1000 miljoonaa kiloa.

Hieman yli puolet sadosta käytetään rehuihin.

Kotimaan teollisuus käyttää 130 ja vientiin menee noin 300 miljoonaa kiloa.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, Suomen Kaurayhdistys, Raisio Oyj

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä