lauantai 19.10.2019 | 11:07
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tapani Postilan pääkirjoitus: Perinnöksi ehkä menneiden aikojen mummola – Vainaja jättää jälkeensä usein muistojen lisäksi maallista mammonaa

Tapani Postila Keskipohjanmaa
To 19.9.2019 klo 20:30

Vainajan omaisuuden jakaminen kuuluu jälkeenjäävien perijöiden elämään. Perintö on jaettava, koska laki määrää ja elämä jatkuu. Perinnönjaon myötä yksi ovi sulkeutuu.

Kuolleen jäämistön jakaminen voi tuntua pakolliselta, raskaalta tai helpottavalta. Joskus perinnön jakaminen on lopulta yksi osa surutyötä läheisen ihmisen kuoltua. Toisaalta perinnönjako voi olla lähes tuntemattoman, kaukaisen sukulaisen, edesmenneen ihmisen viimeisen tahdon kohtaamista.

Perinnön tulo voi olla tiedossa, mutta myös yllättää. Edesmennyt jättää jälkeensä usein tunnetta ja muistoja, mutta myös maallista mammonaa. Perintönä voi olla asunto, rahaa tai muuta omaisuutta. Omistusasunto pääkaupungista tai rintamiestalo syrjäseudulta. Huvila Euroopan eteläosan aurinkorannikolta tai muistoilla maustettu mummola kotoisamman veden ääreltä maaseudun hiljaisuudessa.

Taloudelliset seikat painavat perijän miettiessä vaihtoehtoja perityn suhteen. Tänä päivänä perijät ja peritty kiinteä omaisuus sijaitsevat usein kaukana toisistaan. Koti ja arkinen elämä töineen on toisella puolella maata, kun vaikkapa lapsuudesta tuttu perityksi tullut mummonmökki seisoo toisaalla sivussa kaikessa, synnyinkunnan rauhassa ajan patinoimana.

Ylen A-studiossa 18.9. julkaistussa kyselyssä selvitettiin kuinka alueelliset varallisuuserot ovat selkeät myös perintöjen jaossa. Karkeasti ottaen suuria perintöjä on etelässä, ja vainajalla vähemmän jää jälkeensä jaettavaksi idässä ja pohjoisessa.

Verohallinnon tilastoja hyödyntäen oli laskettu, että eniten perittiin henkilöä kohden viime vuonna Loviisassa. Pienimmät perinnöt olivat kainuulaisessa Hyrynsalmen kunnassa. Kun Loviisassa perittiin henkilöä kohden keskiarvona 126 403 euroa, niin Hyrynsalmella luku oli 11 773 euroa. Paikallisesti ääripäät löytyivät myös pohjoisesta ja etelästä; Alavieskassa perittiin 17 341 euroa ja Uusikaarlepyyssä 49 335 euroa.

Kylmiä numeroita ja faktoja on pakko punnita, jos peritystä on tulossa taloudellinen kiviriippa. Jos peritty on käytännössä arvotonta, niin mitä tehdä?

Perintö ei ole kuitenkaan pelkkiä euroja vaan usein myös tunnetta ja korvaamattomia muistoja. Kaikkea ei voi lopulta laskea rahassa.

Tänä päivänä perijät ja peritty kiinteä omaisuus sijaitsevat usein kaukana toisistaan.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »