Paikallisuutiset

Marjamaailman tehokkaimmat terveyspommit löytyvät omalta takapihalta – Niina Vihelä ja Anu Ainasoja antavat vinkit erikoisempien marjojen säilöntään ja happamuuden torjuntaan: "Samassa paikassa kasvavien puuyksilöidenkin välillä voi olla suuria makueroja"

Jos marjametsään lähteminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta eikä mättäällä kykkiminen huvita yhtään, voi katseen kääntää oman tai, luvan kanssa, naapurin pihan suuntaan. Terveysmarjojen kuninkaalliset eivät nimittäin piileskele metsissä.

– Asun itse rivitalossa Kalajoella, mutta pihapiirissäni kasvaa pensasaroniaa ja pihlajia ja jokirannasta löytyy vielä kurtturuusuja. Kaikkien niiden marjat ovat todellisia terveyspommeja, Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten ruoka- ja ravitsemusasiantuntijaNiina Vihelä kertoo.

Suomessa kasvaa yli parikymmentä syötävää luonnonmarjaa. Yksi terveellisimmistä on ruusunmarja eli kiulukka.

Jos lintu syö kiulukan, ruusu saa jossakin uuden elämän, mutta jos ihminen kerää kiulukat pois, kasvi ei pääse leviämään siemenistä. Anu Ainasoja Maisema- ja ympäristöasiantuntija

Vihelän mukaan ruusunmarjassa on enemmän C-vitamiinia kuin missään muussa marjassa: se ohittaa C-vitamiinin määrässä jopa tyrnin. Tämän lisäksi kiulukassa on saman verran beetakaroteenia kuin porkkanassa ja yhtä paljon kuitua kuin ruisleivässä.

Koska suurehkot marjat kasvavat pensaissa, on niiden kerääminen helppoa. Vaikeudet alkavat vasta puhdistusvaiheessa.

– Ruusunmarjojen sisällä on paljon siemeniä, jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta voivat kutittaa kurkussa. Helpointa on halkaista koko marja ja kuopaista siemenet pois pikkulusikalla, Vihelä neuvoo.

Pihlajanmarjoja kannattaa maistaa ennen keräämistä, sillä samassa paikassa kasvavien puuyksilöidenkin välillä voi olla suuria makueroja. Niina Vihelä Ruoka- ja ravitsemusasiantuntija

Periaatteessa kaikkien ruusulajikkeiden marjat ovat syötäviä, mutta helpoimmalla pääsee kurtturuusun suurien kiulukoiden kanssa. Niiden kerääminen on ympäristönkin kannalta hyödyllistä.

– Kurtturuusu on haitallinen vieraslaji, joka leviää lintujen mukana. Jos lintu syö kiulukan, ruusu saa jossakin uuden elämän, mutta jos ihminen kerää kiulukat pois, kasvi ei pääse leviämään siemenistä, Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijaAnu Ainasoja muistuttaa.

Ainasojan pihalla Ylivieskassa kasvaa muun muassa viinirypäleitä, kirsikoita, pensasmustikoita, marjatuomipihlajia, karhunvadelmia, herukoita, karviaisia ja goji-marjoja. Innokas puutarhuri keräilee pihalleen vähän kaikenlaista ja katsoo sitten miten eri lajit lähtevät menestymään.

– Goji-marjojen menestymisvyöhyke on esimerkiksi nelonen, ja Ylivieskassa eletään viitosvyöhykkeellä. Siitä huolimatta muovisessa kasvihuoneessa oleva pensas tekee aina hyvän sadon.

Vitamiineja, aminohappoja ja beetakaroteeneja sisältävä goji-marja on alun perin lähtöisin Aasiasta. Suomessa sitä on viljelty 1700-luvulta lähtien. Kuivattua goji-marjaa pidetään todellisena superruokana, joka lievittää tulehduksia ja hoitaa erilaisia infektioita.

– Marja on suunnilleen mustikan kokoinen, mutta pitkulainen. Niitä poimiessa pitää muistaa suojautua kunnolla, sillä pensas on todella piikkinen, Ainasoja varoittaa.

Jos suojautuminen ja tällä vyöhykkeellä kyseenalaisesti menestyvän marjapensaan kasvattaminen tuntuu liian hankalalta, löytyy terveysmarjojen joukosta helpompiakin vaihtoehtoja. Marja-aronian ja pihlajan marjat kasvavat tertuissa, joten niitä ei tarvitse kerätä marja kerrallaan.

Pihlajanmarjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja kuitua, aroniat myös antioksidantteja.

– Marja-aroniat ovat huipputerveellisiä. Niissä on paljon polyfenoleja, jotka ehkäisevät solujen vanhentumista ja kuituja, jotka parantavat suoliston toimintaa. Ja niillä saa todella ihanan värin vaikka mehuun tai vispipuuroon, Vihelä vinkkaa.

Suomessa kasvaa kahdenlaisia aronioita: marja-aroniasta aitakasviksi jalostetut koristearoniat tekevät pienempiä, mutta täysin syömäkelpoisia marjoja.

Suositusten mukaan marjoja pitäisi syödä vähintään kaksi desiä päivässä. Harva kuitenkaan pääsee tähän tavoitteeseen, ja takapihojen terveysmarjatkin päätyvät useimmiten lintujen suuhun.

Vaikka pihlajanmarjoja ja aronioita on helppo poimia, käytön esteeksi nousee niiden hapan maku. Happamuutta voi kuitenkin lievittää sokerilla ja oikeilla makupareilla. Ainasoja syö esimerkiksi pihlajanmarjoja suoraan puusta, mutta muulle perheelle ne kelpaavat vasta marmeladin muodossa.

– Pihlajanmarjoja kannattaa maistaa ennen keräämistä, sillä samassa paikassa kasvavien puuyksilöidenkin välillä voi olla suuria makueroja. Myös ensimmäiset yöpakkaset pehmentävät sekä pihlajien että aronioiden makua, Vihelä opastaa.

Monikäyttöisestä pihlajasta voi tehdä hyytelöä, hilloa, smoothieta, mehua, sinappia, likööriä, vispipuuroa tai vaikka curdia paahtoleivän päälle. Ja kun alkuun päästään voi pihlajanmarjoja hyödyntää myös siian graavaamisessa, pataruokien mausteena ja riistaruokien lisukkeena.

Makeammat ruusunmarjat taas sopivat erittäin hyvin rahkoihin, smoothieihin, kiisseleihin ja hilloihin.

– Kaikkien marjojen makuparina voi käyttää banaania, omenaa tai vadelmaa eikä sokerinkaan lisääminen ole mitenkään kiellettyä, Vihelä muistuttaa.

Tyrnitkin ovat terveellisiä marjoja. Lue niistä lisää tästä jutusta:Juuri kypsyneet tyrnimarjat odottavat poimijaansa piikkien keskellä –  Katso video! Kruunupyyläinen tyrniviljelijä Olavi Yrttiaho paljastaa parhaat vinkkinsä terveyspommien noukkimiseen