Paikallisuutiset

Kokkolan Halkokarin neljännen luokan oppilaille ei riitä pelkkä englanti – Heidän mielestä on siistiä opiskella saksaa

KOKKOLA

"Eins, zwei, drei..". Halkokarin koulun neljännen luokan oppilaat osaavat jo saksan kielen alkeet. Suhuääneet ovat heidän mielestä hauskoja.

Saksa on heille vapaaehtoinen A2-kieli eli kakkoskieli, jonka opetus alkaa neljännellä luokalla.

– Saksa ei ole sen vaikeampi kieli kuin englantikaan. Läksyjen kanssa saan tarvittaessa apua tädiltäni tai äidiltäni. He osaavat saksaa, kertooViljami.

Kielen ohella oppii kulttuuria ja tapoja. Kielten lehtori Tiina Koivusipilä

Linnea puolestaan pitää saksaa hauskana ja mielenkiintoisena oppiaineena, joka tuo vaihtelua englannin opiskeluun.

– Kun olimme Helsingissä, siellä moni tervehti saksaksi. Oli hauskaa pystyä tervehtimään takaisin, kertoo Linnea.

Edellisen kerran Halkokarille muodostettiin neljäsluokkalaisten saksan ryhmä kolme vuotta sitten. Näiden oppilaiden saksan kurssit jatkuvat nyt Hakalahden seitsemännellä luokalla.

Vapaaehtoisen A-kielen opiskeluun on sitouduttava koko perusopetuksen ajaksi.

– Vapaaehtoisen kielen opiskelua ei voi lopettaa muutoin kuin painavista syistä, sanoo kielten lehtoriTiina Koivusipilä.

Kokkolassa vapaaehtoisen kielen ryhmän muodostamisen alarajana on 14 oppilasta.

Kokkolassa luetaan englantia A1-kielenä eli ykköskielenä. Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi valitaan yleensä ruotsi.

Jos ruotsia ei aloita vapaaehtoisesti neljänneltä luokalta, sen opiskelu alkaa joka tapauksessa kuudennelta luokalta niin sanottuna B1-kielenä.

– Vanhemmat ja oppilaat selkeästi ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen kaksikielisessä kaupungissa, sanoo Koivusipilä.

Uuden opetussuunnitelman myötä tunteja siirrettiin yläkoulusta alakouluun, jolloin kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle jäi vain yksi viikkotunti B1-ruotsia.

Sekä oppilaat, että opettajat ovat huolissaan tuntimäärän vähyydestä, koska se vaikuttaa jatko-opintoihin esimerkiksi lukiossa.

– Noin pienellä tuntimäärällä kielitaito jää todella suppeaksi, Koivusipilä harmittelee.

Tuntimäärän lisäämisestä onkin tehty aloite Kokkolan sivistyslautakunnalle.

Ruotsin suosio syö toisaalta muiden kielten opiskelun aloittamista neljännellä luokalla.

– Markkinointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta vanhemmat tulisivat paremmin tietoisiksi myös muiden kielten valinnan mahdollisuudesta, sanoo Koivusipilä.

Maanlaajuisesti valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt koko ajan, ja tällä hetkellä ollaankin huolissaan siitä, mistä saadaan riittävästi muiden kielten kuin englannin ja ruotsin taitajia työelämään.

Kokkolassa tilanne on kuitenkin toistaiseksi hyvä.

– Itselläni ei koskaan ole ollut näin paljon saksan tunteja kuin nyt. Kiitos kuuluu paitsi oppilaille, myös huoltajille, jotka ovat olleet tukemassa lapsen kielivalintoja, sanoo Koivusipilä.

Saksan ryhmiä on Hakalahdessa 8. ja 9. luokalla. B2-saksaa opiskellaan yläkouluissa myös Länsipuistossa, Kiviniityssä, Torkinmäellä, Lucina Hagmanissa ja Lohtajalla. Kiviniityssä on myös ranskan ryhmä.

Suomen kielten opettajien liitto on kielenopiskelusta huolissaan.

– Matematiikan painotuksen lisääminen jatko-opintoihin haettaessa on vähentänyt kielten opiskelua lukioissa, sanoo Koivusipilä.

Kolme neljäsosaa suomalaisista ilmoitti viisi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä. Useimmilla se on englanti.

Koivusipilän mukaan lisäkielen osaaminen tuo lisäarvoa esimerkiksi työelämässä.

– Kielen ohella oppii kulttuuria ja tapoja, hän sanoo.

Hän ei pidä saksaa mitenkään vaikeana kielenä oppia.

– Saksa on looginen kieli, siinä on tietty järkevyys ja järjestelmä. Ruotsin osaaminen helpottaa saksan oppimista.