Paikallisuutiset

Alueen luottamusmiesten mielestä sosiaali- ja terveysala tarvitsee oman työehtosopimuksen ja palkankorotuksen: "Palkkaus sekä työolot on saatava kuntoon, jotta meillä on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilökuntaa"

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut käynnistyivät tiistaina. Tehy ja Super ovat tavoittelemassa vientiteollisuuden 3,3 prosenttia korkeampia palkankorotuksia, jotta palkkaero miesvaltaisiin aloihin kuroutuisi umpeen. Järjestöjen mukaan tämä voitaisiin toteuttaa pitkällä ohjelmalla, joka takaisi hoitohenkilöstölle 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja korkeammat palkankorotukset kymmenen vuoden ajan. Tasa-arvo-ohjelmaan haetaan rahaa valtiolta.

Tehyn Soiten ammattiosaston puheenjohtajaJaakko Kososen sekä Tehyn Kallion pääluottamusmies, sairaanhoitajaAnna-Kaisa Niemen mukaan tavoite on täysin realistinen, jopa maltillinen.

Niemen mukaan palkkatasa-arvoon pääseminen olisi tärkeää siksikin, että sosiaali- ja terveysalalle saataisiin ammattitaitoista, koulutettua henkilökuntaa.

– Varmasti moni miettii sitä, että mistä nämä rahat sitten otetaan, koska kunnat ovat talousahdingossa. Tästä vastaavat ja päättävät poliitikot. Valtionosuuksia täytyisi kasvattaa, jotta kunnat pystyvät tuottamaan palveluita turvaamaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa Niemi.

– Tällä hetkellä palkkakehitys on sellainen, että palkkatasa-arvoon päästäisiin vasta 70 vuoden kuluttua, kritisoi Kosonen.

Samoilla linjoilla on Superin Soiten pääluottamusmiesPäivi Maunula.

– Hallitusohjelmassa on maininta, että hallitus tekee konkreettisia tekoja, jotta palkkatasa-arvo toteutuisi, ja tässä on yksi varteenotettava vaihtoehto. Hoitohenkilöstöstä on huutava pula ja näyttää siltä, että jotenkin tämä pula on hoidettava.

– Nyt on kyse myös hyvinvointiyhteiskunnasta ja erilaisista arvovalinnoista: halutaanko julkinen terveydenhuolto säilyttää nykyisellä tolalla? Rahaa on aina, mutta kyse on siitä, mihin sitä halutaan laittaa, toteaa puolestaan Tehyn Selänteen pääluottamusmiesNina Pulkkinen.

Tehyn ja Superin tavoitteena alkaneissa neuvotteluissa on myös oma työehtosopimus sosiaali- ja terveysalalle, ja Jaakko Kosonen pitää sitä ehdottoman tärkeänä.

– Se on yksi oleellisimpia asioita, kun ottaa huomioon esimerkiksi työntekijämäärän, joka tällä alalla työskentelee.

– Omalla sopimuksella kehittäisimme juurikin sosiaali- ja terveysalan palkka- ja työaikaehtoja. Tämän alan palkkaus sekä työolot on saatava kuntoon kaikkien alalla työskentelevien osalta, jotta meillä on jatkossakin riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Onhan esimerkiksi lääkäreillä, näyttelijöillä, muusikoilla ja opettajillakin oma sopimus, joten sopimuksen saaminen on mahdollista, toteaa Anna-Kaisa Niemi.

– Sote toteutuu tavalla tai toisella, ja siihen on myös kuntatyönantajan varauduttava, ettei sopimusten teko hajaantuisi, lisää Päivi Maunula.

Niemen mukaan palkkaus ja työhyvinvointi olisivat tärkeitä asioita, sillä alalle tarvittaisiin sekä vetovoimaa että pitovoimaa.

– Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspuolelle hakeutuu vähemmän opiskelijoita kuin aikaisemmin, ja alalta nostaa kytkintä aivan liian moni. Ja se varsinkin on kallis pyöröovi. Joten kyllä palkkauksella on iso merkitys! Niemi painottaa.

– Tällä hetkellä palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Työ on koko ajan hektisempää, vastuullisempaa ja kuormittavampaa ja tämän pitää myös palkkauksessa näkyä, hän lisää.

Kosonen toteaa, että ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa koko Suomessa, se ei ole pelkästään Etelä-Suomen ongelma.

– Myös Keski-Pohjanmaan alueella on pulaa osaavasta työvoimasta. Palkankorotukset eivät ole mikään hokkuspokkus-temppu, että seuraavana päivänä olisi oven takana työntekijöitä odottamassa, mutta kyllä korotus houkuttelisi varmasti esimerkiksi niitä, jotka ovat lähteneet alan töihin Norjaan tai Ruotsiin. Siellä palkkakehitys on eri luokkaa kuin täällä ja myös arvostus hoitohenkilöstöä kohtaan eri tasolla.

Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten palkkakustannukset vuodessa ovat 165 miljoonaa euroa, joten karkeasti laskettuna 1,8 prosentin palkankorotus tarkoittaisi vt. talousjohtajaTommi Koskisen mukaan vajaan kolmen miljoonan euron lisäystä palkkakuluihin.

– Mutta sehän riippuu aivan sopimuksesta, että millä aikavälillä korotukset sitten toteutuvat. Toivotaan, että ne eivät tule koskettamaan suuremmin vielä tätä vuotta.

Soiten kuluvan vuoden talousarviossa on huomioitu 2,5 prosentin palkankorotukset.