Paikallisuutiset

Pienin askelin kohti paluuta – Pietarsaaren Jaron Johan Brunell loukkaantui seitsemän viikkoa sitten vakavasti, nyt käynnissä on pitkä kuntoutusjakso: "Nyt on ollut parempi fiilis, koska olen voinut aloittaa harjoittelun"

Vammojen ehkäisy ja loukkaantumisten kuntoutus kehittyvät koko ajan. Kehon lisäksi tärkeää on hoitaa myös mieltä.

Kuului kova pamaus jaJohan Brunell, 29, jäi makaamaan Kajaanin liikuntapuiston tekonurmimatolle. AC Kajaanin ja Pietarsaaren Jaron välistä jalkapallon Ykkösen avausottelun toista puoliaikaa oli pelattu vasta hetki ja Jaron keskuspuolustajan kausi oli jo paketissa.

– Olin keskiviikkona fysioterapeuttien luona. Voin jo polkea kuntopyörää ja kävellä keppien kanssa. Sitten kun voin laittaa jalalle täyden painon, voin jättää kepit pois. Uskon, että siihen menee kahdesta neljään viikkoa, Brunell kertoo kuulumisistaan.

Kesäkuun 29. päivä pelatussa ottelussa AC Kajaanin pelaaja taklasi molemmat jalkapohjat edellä Brunellia oikean jalan sääreen, sillä seurauksella että sääri- ja pohjeluu menivät poikki.

– Heti kun taklaus tuli, niin se oli kamala fiilis. Se otti niin kipeää, mutta sitten kun shokki tuli, niin en tuntenut enää mitään.

Vakavat loukkaantumiset ovat haastavia hetkiä urheilu-uralla – joskus koko elämä voi kellahtaa päälaelleen, jopa lopullisesti, jos vakava vamma päättää uran. Parhaassa tapauksessa pitkän kuntoutuksen jälkeen urheilija palaa vahvempana takaisin kilpakentille.

– Kun urheilija tekee työtä kehollaan ja loukkaantuminen tapahtuu, on se iso pettymys ja joskus jonkin asteinen kriisi. Se vaikuttaa urheilijan arkeen keskeisellä tavalla varsinkin, kun huippu-urheilu täyttää arkea tiiviillä tavalla. Jostain voi tuntua, että elämä jää telakalle. Etenkin joukkuelajeissa se voi korostua vielä enemmän, jos jäädään treeneistä pois, sillä sosiaaliset kontaktit vähenevät, kokoaa Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtava urheilupsykologiHannaleena Ronkainen.

Hän muistuttaa, että loukkaantuminen voi aiheuttaa urheilijassa hyvin voimakkaita tunteita ja usein tyypillisiä kriisireaktioita alun shokki- ja reaktiovaiheineen.

– Tilannetta on tärkeä käsitellä ja käydä tuntemuksia läpi, kun arki alkaa selkiytyä – mitä loukkaantuminen tarkoittaa ja mitä toisaalta ei tarkoita. Sitä alkaa sopeutuminen ja urheilija pystyy hyväksymään, mitä on tapahtunut ja keskittymään kuntoutukseen ylläpitäen toiveikasta mieltä. Psyykkiset työkalut, kuten mielikuvaharjoittelu, voivat olla tärkeä osa itse kuntoutusta mutta myös toiveikkaan ja myönteisen mielen ylläpitämistä.

Myös Brunell on käynyt läpi erilaisia tunteita kesäkuun lopun tilanteen jälkeen. Miehen henkinen olotila loukkaantumisen aiheuttamasta pettymyksestä on kuitenkin pikku hiljaa paranemaan päin viikkojen edettyä.

– Nyt on ollut parempi fiilis, koska olen voinut aloittaa harjoittelun. Käyn totta kai katsomassa joka päivä meidän treenit ja pelit. Menen ennen treenejä paikalle ja teen omatoimisen harjoituksen tai katson joukkueen treenit, jos olen tehnyt oman harjoituksen jo aikaisemmin aamulla.

Osittaisen arkirutiineihin paluun lisäksi pelaaja näkee tärkeäksi psyykkisen kuntoutumisen kannalta läheiset ihmiset.

– Minulla on kaksi lasta ja tyttöystävä. Se helpottaa, etten ole yksin.

Tukea ovat antaneet myös ystävät ja joukkuekaverit, jotka kävivät tervehtimässä Brunellia porukalla heti hänen päästyään kotiin. Lisäksi Jaron kannattajat muistivat joukkueen luottopelaajaa.

– Jaron kannattajat antoivat minulle ravintolalahjakortin ja kalliin lepotuolin. Se oli tosi mukavaa.

Vaikka henkinen vointi on jo parantunut, muuttuu Brunellin äänensävy taklauksesta ja sen tekijälle tuomasta neljän ottelun pelikiellosta puhuttaessa.

– Muistan vain, että meillä oli kulmapotku ja pallo pomppasi. Olisin vetänyt sen volleystä maaliin, mutta se idiootti tuli molemmat nappikset edellä. Se olisi siinä. En ymmärrä Palloliittoa, joka laittaa vain neljä ottelua pelikieltoa. Miten pelikielto voi olla noin lyhyt?

– Jos pelaajat tietävät, että tuollaisesta taklauksesta saa vain neljä ottelua pelikieltoa, niin sitten tuollaisia taklauksia voi tapahtua uudelleen.

Jaron keskuspuolustajan jalka operoitiin pelin jälkeisenä päivänä Vaasassa, jonne hänet siirrettiin ambulanssilla yön aikana. Kaksi päivää myöhemmin edessä oli vielä toinen leikkaus, jossa säärestä avattiin lihaskalvoja, koska jalassa oli painetta.

– He saivat säären etupuolen kiinni mutta eivät toista sivua, siksi etureidestäni otettiin ihoa ja laitettiin pohkeeseen. Jalka on vähän eri tuntuinen, mutta ei sen kummallisempi. Nyt haava on mennyt melkein kokonaan umpeen, Brunell kertaa.

Leikkausten jälkeinen fyysinen kuntoutus on Brunellilla jo hyvässä vauhdissa. Tavoitteena on olla täysipainoisesti joukkueen mukana uuden vuoden jälkeen, kun valmistautuminen kauteen 2021 alkaa.

– Aloitin kolme ja puoli viikkoa sitten pyöräilyn, mutta totta kai se näkyy, ettei minulla ole lihaksia etu- ja takareidessä tai pohkeessa. Ottaa se aikaa, että voin treenata enemmän.

Kokkolalaisen OMT-Klinikan omistaja ja urheilufysioterapeuttiJukka Ritola on nähnyt vuonna 1993 alkaneen uransa aikana paljon loukkaantumisia ja niistä kuntoutumisia. Tällä hetkellä Ritola toimii muun muassa lentopallojoukkue Kokkolan Tiikereiden taustalla.

Hän kertoo luunmurtumien olevan urheilussa verrattain harvinaisia tapauksia, mutta jos niitä sattuu, on tapahtumapaikka yleensä futisviheriö. Jalkapallon parissa vuosia työskennellyt Ritola ei kuitenkaan muista, että olisi koskaan mennyt itse nurmelle hoitamaan luunmurtuman saanutta pelaajaa.

– Onneksi ne ovat harvinaisia. Sen sijaan polven ristisiteitä on joukkuetta kohti leikkauskunnossa vajaa yksi per vuosi, Ritola avaa.

Oli kyseessä sitten ristisidevamma tai murtuma, edetään kuntoutuksessa yleensä tietyssä aikataulullisessa sapluunassa. Ritola ottaa esimerkiksi katkenneen ristisiteen ja siitä toipumisen. Kuntoutuksessa ei keskitytä ainoastaan ristisiteen saamiseen kuntoon.

– Nykypäivänä ymmärretään kuntoutuksen merkitys vamman jälkeen siitä, miten kentille palaudutaan takaisin, eikä toiminta hiljenny kahdeksi kuukaudeksi, vaan kudos olisi mahdollisimman kestävä.

– Kyseessä ei ole vain polven, reiden ja pohkeen kuntoutus. Kysymys on myös pakarasta, alaselästä, vatsasta ja keskivartalosta, jossa liikehallinta täytyy tehdä. Samalla kun urheilijasta on kysymys, myös pumpun ylläpito pitäisi muistaa erilaisilla aerobisella harjoitteilla tietyssä vaiheessa kuntoutumista.

Ritolan urheilufysioterapeutin uran aikana loukkaantumisten ennaltaehkäisy oheisharjoittelun avulla on ottanut suuria loikkia eteenpäin.

– Aina tasapainoinen urheilija on ollut mielen päällä ja silmän alla, mitä on katsottu, kun varsinkin rasitusvammoja mietitään. Fysioterapiassa iso muutos on se, että fysioterapeuteilla pitää olla entistä enemmän valmennuksellista osaamista, ettei fysioterapia olisi pelkästään vamman hoitamista. Osaisimme valmentaa urheilijoita fysioterapeutin silmien kautta paremmaksi lajiin ja pystyisimme ehkäisemään uusintavammautumista. Meidän toiminnan pitäisi siirtyä vieläkin enemmän huoneesta kentälle, Ritola miettii.

Vaikka loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn kiinnitetään vuosi vuodelta enemmän huomiota, eivät kehon vammakohdat ole muuttuneet.

– Jos ajattelee alaraajavammoja, niin urheiluvammaseminaareissa puhuttiin takareidestä, ristisiteestä, akillesjänteestä 1990-luvullakin. Samat paikat ne hajoavat.

Kuten fysioterapia, myös psyykkinen valmennus on kehittynyt huimasti. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten urheilijan mielestä ei juurikaan puhuttu, mutta nyt enenevissä määrin aihe on tapetilla Suomessakin – niin Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön panostusten, urheilijoiden kasvaneen avoimuuden kuin ikävien, onneksi satunnaisten väärinkäytösten takia.

– Siihen suuntaan ollaan menossa, että psyykkinen suorituskyky nähdään vähintäänkin yhtä tärkeänä kuin fyysinen suorituskyky ja myös psyykkinen jaksaminen ja palautumiseen liittyvät kysymykset ovat keskiössä. Erot huipulla ovat niin pieniä, että kyllä urheilijat ja valmentaja sen ymmärtävät, Ronkainen muistuttaa.

Myös psyykkisen valmennuksen lähestymistavoissa on tapahtunut muutoksia. Aiemmin psyykkinen valmentaja tai urheilupsykologi toimi suoraan urheilijan kanssa, mutta nyt tavoitteena on, että valmentaja on linkkinä näiden kahden toimijan välissä.

– Valmentajaa ei voi ulkoistaa psyykkisestä valmennuksesta. Eihän se tarkoita sitä, että valmentajan tarvitsee tietää kaikki keskustelut läpikotaisin, mutta hän pystyy tukemaan tarvittaessa urheilijaa tarvittavalla tavalla. Valmentaja on urheilijan tärkein tuki.

Jalkapallon osalta psyykkisen valmennuksen käyttö on Suomessa vielä hyvin rajallista. Brunell kokee mielen valmentamisen tarpeelliseksi niin loukkaantumistilanteissa kuin terveenäkin ollessa maksimaalista suoritusta tavoitellessa.

– Voin sanoa, että tarvetta olisi ollut, mutta minulla on ollut hyvä tilanne, koska isäni on ollut mentaalivalmentaja. Olen saanut häneltä aiemminkin apua. Psyykkinen valmennus olisi hyvä juttu kaikille pelaajille.

Jarossa jalkapallo-oppinsa saanut Johan Brunell kävi vuonna 2017 pyörähtämässä hetkellisesti Pohjois-Amerikan MLS-sarjassa FC Toronton riveissä. Brunellin mukaan uudella mantereella psyykkiseen valmennukseen kiinnitettiin paljon huomiota.

– Siellä oli harjoituksissa paikalla psykologia, henkistä valmentajaa ja fysioterapeuttia. Suomessa ollaan niin jäljessä, jos vertaa myös esimerkiksi Ruotsiin, jossa joka joukkueessa on psykologi ja mentaalivalmentaja. En tiedä, miksei sitä ole vielä tullut Suomeen. Se on tärkeä juttu, koska pääkin pitää olla kunnossa, jotta saat itsestäsi parhaan irti.

Syksyllä Brunell pääsee todennäköisesti työskentelemään urheilupsykologian opiskelijan kanssa.

– Puhuin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Markus Juholan kanssa, että heillä olisi tarjota avuksi Ruotsissa urheilupsykologiaa opiskeleva opiskelija, jolta saan tukea ja apua.

Fakta on joka tapauksessa se, että fyysinen ja psyykkinen valmennus ja kuntoutus kehittyvät askel askeleelta ja yhä useammalla urheilijalla on niihin tulevaisuudessa mahdollisuus.

Myös Brunellin kuntoutus etenee päivä päivältä.

– Joskus jalka on kipeämpi ja joskus ok. Söin lääkkeitä melkein kuukauden, mutta nyt pärjään jo ilman.

Brunell ilmoitti pian sairaalasta kotiuduttuaan, että aikoo palata ensi kaudella pelikentällä.

– Ajattelin saman tien, että kun olen kunnossa ja kaikki toimii, niin miksen jatkaisi pelaamista.

Keskuspuolustajalla ei ole vielä hetkeen asiaa kentälle, mutta hän iloitsee, että Jaron peli kulkee tällä hetkellä mallikkaasti.

– Tosi kiva olla mukana ja katsoa, kun peli kulkee ja pelaamme hyvää futista. Toivotaan, että se jatkuu ja ollaan ensi kaudella Veikkausliigassa, Brunell toteaa toiveikkuutta äänessä.