perjantai 23.10.2020 | 03:25
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Rajat murtuivat viime vaalien jälkeen: Ruotsin politiikassa blokit ovat mennyttä – Oppositio uhkaa hallituksen kaatamisella, mutta uudet vaalit tekisivät elämästä valtiopäivillä vielä vaikeampaa

Daniel Wallenius
La 17.10.2020 klo 20:15 | päivitetty la 20:21

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Ruotsin myrskyinen hallituskausi on edennyt kuukautta yli puolenvälin. Pääministeri Stefan Löfvenin paatti seilaa yhä pinnalla, vaikka hörppiikin vettä myrskyissä, joita tuntuu tulevan eteen vähintään kerran kuukaudessa, ellei jopa viikoittain.

Viimeksi hallitus joutui ongelmiin irtisanomisturvan kanssa. Työmarkkinajärjestöt eivät päässeet sopuun sen sisällöstä. Hallituksen esitys kelpaa tukipuolue keskustalle, mutta ei oppositiossa istuvalle vasemmistolle, jonka tuen hallitus tarvitsee.

Ongelmia tuottaa se, että perinteiset blokkirajat murtuivat viime vaalien jälkeen. Liberaareille ja keskustalle oli niin tärkeää pitää ruotsidemokraatit pois vallasta, että ne asettuivat tukemaan hallitusta, joka on varsin kaukana niiden ideologista.

Ne eivät huolineet kumppanikseen vasemmistoa, joka jätettiin oppositioon. Se kuitenkin tukee hallitusta pidättäytymällä äänestämästä sitä vastaan. Ympäristöpuolueen ja Löfvenin sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus tarvitsee sekä tukipuolueitaan että vasemmistoa pysyäkseen vallassa, ja kummankin miellyttäminen on vaikeaa.

Ratkaisuksi on varsinkin oikeisto-oppositiosta tarjottu uusia vaaleja. Tällä viikolla julkaistut mielipidemittaukset viittaavat kuitenkin siihen, että tilanne länsinaapurissa saataisiin uurnille lähtemällä vielä nykyistäkin pahempaan solmuun.

Oppositio kyllä kasvattaisi paikkamäärää, mutta ei riittävästi, jotta maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit voisivat muodostaa hallituksen. Keskustan tuella se onnistuisi, mutta tukea ruotsidemokraateille tuskin on tulossa.

Vielä vähemmän syitä uusintavaaliin olisi hallituksella ja sen tukipuolueilla, jotka menettäisivät paikkoja. Lisäksi yksi tukipuolueista on vaarassa pullahtaa kokonaan ulos valtiopäiviltä.

Ympäristöpuolueen kannatus on pitkään ollut alle neljän prosentin äänikynnyksen, joka vaaditaan, jotta puolue ylipäänsä saa kansanedustajia.

Viimeisimmissä gallupeissa kynnyksen alle ja ulos parlamentista olisivat joutumassa liberaalit. Näin hallitukseen pitäisi saada joko vasemmisto tai keskusta, jotka eivät halua sinne toisiaan.

Tässä tilanteessa uusintavaaleissa ei olisi mitään järkeä.

Ruotsin politiikassa on eletty hankalia aikoja sen jälkeen, kun perinteisten blokkien enemmistöasema murtui ruotsidemokraattien jytkyn myötä vuoden 2014 vaaleissa.

Vuoden 2018 vaalien jälkeen valtiopäivät antoi epäluottamuksen Löfvenille. Hallituksen muodostamisessa meni silloin noin neljä kuukautta, eikä se tapahtunut ennen liberaalien ja keskustan loikkausta.

Mielipidemittaukset ovat tietysti vain mielipidemittauksia. Niissä on epätarkkuuksia, ja vaaleihin on vielä kaksi vuotta. Jos sitä ennen ei tapahdu mitään dramaattisesti voimasuhteisiin vaikuttavaa, uhkaa Ruotsin politiikan vaikeista vuosista tulla vaikea vuosikymmen.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »