perjantai 5.3.2021 | 05:47
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Päätoimittajalta: Riemukas ja surullinen multitaskaaminen on karu kuvaus työelämästä – Sisäilmaa unohtaa kertoa työelämän mukavista puolista

Pe 8.1.2021 klo 20:00

Työ leimaa monien elämää, mutta työ ei ole näihin asti ollut kovin seksikäs TV-sarjojen aihe. Tai tavallaan on, mutta kyse on aina poikkeuksellisen hohdokkaasta sairaalatyöstä tai rikostutkijoiden sarjamurhatutkimuksista pohjoismaisissa tuotannoissa.

"Hienoissa" töissä väsymyskin on jotenkin toisenlaista kuin oikeasti ja ylitöiden aiheuttama kaaos kotona on lähes boheemia. Lapset haetaan päiväkodista myöhässä ja ilta-ateriaksi on pizzaa, koska kukaan ei ehdi laittaa ruokaa. Jossain välissä hoidetaan parisuhdetta vaikka oikeasti akuutti työasia kiinnostaa enemmän kuin mikään muu.

Tiina Lymin ohjaama ja käsikirjoittama Sisäilmaa on karumpi versio ihmis- ja työelämästä kuin glamouria tihkuvat ruotsalaissarjat. Sarjaa katsoessa ei oikein tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Sisäilmaa tuntuu nyt joka tapauksessa lyöneen läpi suomalaisessa mielenmaisemassa. Tai ainakin kuvittelen, että kyseinen sarja ei toimisi missään muualla.

Keskipohjanmaan elokuva- ja televisioasiantuntija Hannu Björkbacka kuvailee TV-jutussaan työvoimatoimistokomediaa kunnianhimoiseksi ja riemastuttavaksi. Ihan myyty Björkbacka ei kuitenkaan ole, mutta hän löytää oivallisesti sarjan pääpointit: byrokratian, tavoitteiden/saavutusten epäsuhdan, jatkuvat keskeytykset, tasapainottelun tulos- ja lakisääteisen johtamisen välillä. Eikä hän unohda ottaa listalle ihmisjohtamistakaan.

Lymin komedia menee överiksi muussakin kuin kiroilemisessa, mutta totuuden siemenkin sieltä löytyy. Jokainen nykyaikaisessa työelämässä oleva ihminen tunnistaa ainakin joitakin mahdottomista vaatimuksista, ainakin toisinaan. Esimiestyön yksinäisyys tai työntekijän kiitoksen puute lyövät leimansa elämään. Päivistä voi tulla suorittamista ja selviytymistä ilman, että työhön pystyy vaikuttamaan tai tavoitteita tunnistamaan. Sunnuntaina hiipii ahdistus, kun miettii tulevan viikon vaatimuksia.

Elina Knihtilä esittää multitaskaaja Anneli Tiaista, joka on palveluesimies Uudenmaan TE-toimiston erityistuetun työllistämisen toimipisteessä. Ei käy kateeksi, kun katselee palveluesimiehen työpäivää. Yhden päivän repertuaariin tuntuu mahtuvan sellainen määrä asioita, että normi-ihmisellä tuo kaikki tapahtuu kuukaudessa, vuodessa tai elämässä.

Ylellä esitettävä Sisäilmaa on komedia, parodia ja tragedia kaikessa hauskuudessaan ja kauheudessaan. Sosiaalinen media kuhisee ihmisten kommentteja sarjasta. Mitään keskivertokommentteja siitä ei irtoa. Porukka on innoissaan tai jotain ihan muuta. Paras sarja ikinä -tyylisiä palautteita on runsaasti.

Työelämän karuutta kuvaava Sisäilmaa naurattaa ja sitten se surettaa kuten komedian tuleekin. Yhteiskunnallisten aiheiden käsitteleminen taiteen avulla on ikivanha keino. Tuskin kukaan kuvittelee, että TE-toimistossa on sellaista kuin Sisäilmassa. Odotusten ja mahdollisuuksien ristiriita saattaa olla todellisuuttakin.

Ohjaaja Tiina Lymi muistuttaa Ylen haastattelussa, että yhteiskunnassa arvomaailma on koventunut ja armottomuus lisääntynyt. Mitä enemmän on turvattomuutta, sitä kaoottisempi on yhteiskunta. Meillä ei ole varaa heittää yhtäkään ihmistä ojan pohjalle. On sivistynyttä ja selkärankaista huolehtia kaikista ihmisistä, sanoo Lymi.

Vaikka ei Sisäilmasta pitäisikään, voi ihmisten huolen ja hädän ottaa tosissaan. Se, mitä suositusta TV-sarjasta ei löydy, on useiden ihmisten tuntema työnilo tai vaikkapa työpaikkahuumori, jota toivottavasti pystymme ylläpitämään myös etätyöaikoina. Moni ihminen tekee omastakin mielestään työtä, jolla on merkitystä. Raskainakin hetkinä tietää selviytyvänsä, kun työn sisällössä on järkeä.

Yhteiskunnallisten aiheiden käsitteleminen taiteen avulla on ikivanha keino.

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »