maanantai 12.4.2021 | 10:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Lukijan mielipide: Miksi meritaimen ei nouse Lestijokeen? – Viime vuosina luonnonkantoja Lestijoessa on tavattu vain satunnaisesti ja uhkana on niiden häviäminen

Ke 31.3.2021 klo 18:30

Vuoden 2016 alussa tulleen kalastuslain (379/2015) 64 §:n perusteella vesiviranomainen on määritellyt Lestijoen vaelluskalavesistöksi. ”Kansallisen lohi- ja meritaimen strategian 2020 Itämerenalueelle” yksi keskeinen päämäärä on vahvistaa luonnossa lisääntyvät lohi- ja meritaimen kannat elinvoimaisiksi mm. asettamalla jokikohtaiset tavoitteet smoltti- ja kutuvaellukselle. Tämän lähivuosien tavoitteiksi on asetettu luontaisen poikastuotannon merkittävä runsastumien. Siksi on tärkeää parantaa kalojen vaellusmahdollisuuksia ja kutualueiden olosuhteita poikastuotannon onnistumiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat vesienhoitotoimet, joista tärkein on vaellusesteiden raivaaminen tai kokonaan poistaminen. Lestinjoki on ainoita jokia Perhonjoen ohella Pohjanmaan rannikolla, jossa on luonnonmukaista, omaa meritaimenkantaa. Viime vuosina luonnonkantoja Lestijoessa on tavattu vain satunnaisesti ja uhkana on niiden häviäminen.

Syyksi tähän on esitetty veden laadun heikentyminen ja voimalaitosrakentaminen. Nämä eivät kuitenkaan kokonaan selitä ilmiötä Lestijoessa. Veden laatu Lestijoen yläjuoksulla on erinomainen ja muualla hyvä/tyydyttävä. Viimeaikaisten koekalastusten perusteella Perhojokeen ja sen sivuhaaroihin meritaimen on noussut yhä enemmän ja enemmän. Viime syksynä jopa Kokkolan Sunttiin alkoi nousta meritaimenta. Nyt pitäisi tutkimuksen keinoin selvittää, mitkä tekijät estävät meritaimenen nousun Lestijokeen. Seuraavassa muutamia kysymyksiä, jota vaativat tieteellistä tutkimusta oikeiden vastausten saamiseksi ja joiden perustella voidaan tehdä oikeita toimenpiteitä:

1. Nousuesteet jokisuulla. Tukkivatko nahkiaispyydykset joen alkusuun ja estävät siten taimenen nousun jokeen? Millainen vaikutus merialueen verkkokalastuksella on taimenen nousuun. Nahkiaisen pyynti ja verkkokalastus ovat Himangan/Pohjanmaan alueella merkittävässä roolissa ja siten vaikeuttavat meritaimenen nousua jokeen.

2. Korpelan voimalaitos on vuosikymmenten ajan ollut totaalinen este taimenen nousulle. N. 10 vuotta sitten voimalaitokselle rakennettiin kalatie. Odotettiin, että se avaa tien kalojen nousulle. Näin ei ole tapahtunut. Seurantatietojen perustella taimenia on noussut vähän eikä näytä siltä, että tilanne olisi parantunut. Onko kalatiessä nousun aikana riittävästi vettä/virtausta. Viime syksynä oli julkisuudessa tieto, että kalatie olisi ollut koko syksyn kuivana ja näin olisi ollut useana vuonna. Kalatiehen ohjattava 0,5 m3/s virtaama on riittämätön aikaansaamaan meritaimenen vaelluksen kalatiehen

3. Tehtyjen selvityksen mukaan Lestijoen smolttien kuolleisuus on jopa 90 %. Mikä osuus tästä on turbiinikuolemilla? Epäillään, että smoltteja kuolee turbiineissa runsaasti. Olisi tutkittava turbiinien aiheuttama kalakuolleisuus (vrt. Mustionjoen smolttien voimalaitoskuolleisuutta selvittänyt raportti).

4. Himangan edustalla tapahtuva karisiian pyynnin ”sivutuotteena” kuolee smoltteja runsaasti. Näiden kahden ilmiön seurauksena vain murto-osa smolteista pääsee kasvuvaellukselle mereen. Olisi selvitettävä, millä edellytyksillä merikalastusta Pohjanmaan rannikolla voidaan rajoittaa meritaimenen vaelluksen onnistumiseksi.

Millaiset vaikutukset meritaimenen nousuun olisivat Korpelan voimalaitoksen padon purkamisella ja kosken ennallistamisella. Jos valtio kohtuuhinnalla voisi korvata voimalaitoksen purkamisen olisi syytä teettää objektiivinen talousvertailu voimalaitoksen lisärakentamisen ja voimalaitoksen purkamisen välillä. Mikä on vapaana virtaavan Lestijoen kalastus- ja virkistysarvo verrattuna voimalaitoksen tuottoon, joka on vuositasolla vajaa 200 000 euroa.

Mikko Viitasalo, puheenjohtaja

Lestijokiseudun ympäristöyhdistys

#

Kommentoi 0 Kommenttia

Kommentointi on vain tilaajille.

Juttua ei ole vielä kommentoitu.

Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »