Paikallisuutiset

Pyhäjoella ydinvoimalan synnytys on jo täydessä käynnissä, katso video työmaalta – suomalais-venäläisen jättihankkeen toteutuminen vaatii silti hallituksen siunauksen

Ensimmäinen ajatus on, että täällähän on viime aikoina tehty valtavasti.

Valtatie 8:lta Pyhäjoella Hanhikiven suuntaan kääntyvä leveä yksityistie johtaa (jos vierailuoikeus löytyy) kävijän ydinvoimalatyömaalle, jolla tällä hetkellä työskentelee 450 henkilöä.

Ensimmäisenä tulevat vastaan majoitustilat, joita on jo valmiina tuhannen henkilön tarpeisiin. Voimalaa rakentavassa Fennovoimassa lasketaan, että hanke loisi rakennusvaiheessa Pohjois-Pohjanmaalla kaikkiaan 9500 työpaikkaa, käynnissä ollessaan se työllistäisi maakunnassa noin 1700 henkeä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kysymys on teknisesti ottaen edelleen hankkeesta eikä ydinvoimalan rakentamisesta, jälkimmäinen kun on riippuvainen ydinenergialaissa säädetystä rakentamisluvasta. Fennovoima on jättänyt hakemuksen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen osalta ja asiasta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä.

Niin sanotusti normaalia rakentamista voi työmaalle tehdä jo aiemmin tavallisten lupien puitteissa. Ja on totta vie tehtykin.

Fennovoiman viestintäpäällikkö Heli Haikola kertoo videolla projektin etenemisestä:

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun tutustumiskierrosta jatkaa pidemmälle tulee ajatelleeksi, että tältä näyttää ydinvoimalan synnytyksen alkuvaihe.

Näkyy massiivisten louhintatöiden jälkiä; vesialueilta on louhittu kalliota ja ruopattu maata yhteensä liki 1,7 miljoonan kuutiometrin verran. Jäähdytysveden otto- ja poistorakenteiden laadinta on muokannut rantaa.

Rakennuksiakin nousee, näistä tällä hetkellä korkeimpana komeilee Fennovoiman hallintorakennus.

Jos hallintorakennuksessa tulevat sijaitsemaan Hanhikivi 1:n aivot, niin reaktori- ja turbiinirakennuksista löytyvät lihakset ja luusto.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pienen järven kokoisen perustuskuopan reunalla seisoi keskiviikkona aamupäivällä tärkeä mies eli työmaajohtajaRainer Goehring.

Voimalatyömaan rannat saavat uusia muotoja. Vesi on ydinvoimalalle välttämätön elementti.
Voimalatyömaan rannat saavat uusia muotoja. Vesi on ydinvoimalalle välttämätön elementti. Kuva: Markku Jokela

Fennovoima on tilannut Hanhikivi 1 -voimalan Venäjän valtion omistaman Rosatomin suomalaiselta tytäryhtiöltä RAOS Project Oy:lta, jonka palkkalistoilla Goehring siis on.

– Projektissa ei omasta näkökulmastani ole ollut yllätyksiä. Joka valtiossa on toki omat lakinsa ja sääntönsä, se on ihan luonnollista, Goehring toteaa.

Uudessa maassa toimimisessa on joka tapauksessa omia haasteitaan.

– Alihankkijoilla niitä voi suomalaisessa toimintaympäristössä tai kuten me sanomme ekosysteemissä olla.

Entä toimintakulttuurinen ja ylipäätään kulttuurinen puoli, liittyykö siihen haasteita tai ongelmia? Kysymys saa Goehringin jopa leikkisäksi. Samassa hän vakavoituu.

– Me olemme kaikki ihmisiä ja eurooppalaisia.

Pääurakoitsijana toimii Venäjän suurimpiin rakennusyhtiöihin lukeutuva Titan-2.

Hallintorakennus on jo tällaisessa mitassa.
Hallintorakennus on jo tällaisessa mitassa. Kuva: Markku Jokela

Hanhikiven voimalan Venäjä-kytköksen turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet pysynevät julkisessa keskustelussa. Projektin keskiviikkoisessa mediatilaisuudessa puhuttiin järjestäjien toimesta ymmärrettävästi muista asioista, tosin ei välttämättä vähäisemmistä.

Fennovoiman viestintäjohtajaSakari Kotola muistutti, että mahdollisimman puhtaalle sähköntuotannolle on alati kasvavaa tarvetta. Kätevänä yksikkönä vertailussa toimii tulevan Hanhikivi 1:n tuotantokapasiteetti.

– Jos hiilen ja kaasun käyttö Suomessa korvattaisiin [ydinvoimalla], niin tarvittaisiin Hanhikiven kokoinen voimala, Kotola havainnollistaa.

Sama matematiikka pätee henkilöautoilun sähköistämiseen. Fennovoiman teoroeettisten laskelmien mukaan uppoaisi tähänkin "hanhikivellinen" sähköntuotantoa. Sama pätisi SSAB:n Raahen terästehtaan energiantarpeen tyydyttämiseen ydinvoimalla.

Työmaalta näyttää ja tuntuu. Taustalla raudoittamo.
Työmaalta näyttää ja tuntuu. Taustalla raudoittamo. Kuva: Markku Jokela

Pohjoispohjalaisen ydinvoimalan rakentaminen joka tapauksessa etenee täyttä päätä. Eikä vain Pyhäjoella, vaan esimerkiksi Euroopan sydänmailla saakka.

Voimalan generaattorin roottori on paraikaa koneistettavana Ranskassa. Komponentilla on pituutta neljätoista metriä ja painoa 240 tonnia. Generaattorin valmistukseen arvioidaan kaikkineen menevän viidestä kuuteen vuotta.

Ydinreaktioon liittyvien rakenteiden, laitteiden ja komponenttien valmistus puolestaan edellyttää ydinenergian rakentamislupaa.

Hanhikivi 1

Rakennetaan Pyhäjoelle, rakennustyöt käynnissä.

Fennovoima Oy tavoittelee Hanhikivi 1 -voimalalle rakentamislupaa vuoden 2023 aikana.

Voimala voisi olla toiminnassa aikaisintaan vuonna 2029.

Laitoksen toimittaa venäläisen valtionyhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Project Oy, pääurakoitsija Titan-2.

Fennovoiman mukaan voisi rakentamisvaiheessa luoda Suomeen 23 000 uutta työpaikkaa, näistä liki 10 000 Pohjois-Pohjanmaalle.

Pysyvien uusien työpaikkojen määrä Pohjois-Pohjanmaalla olisi 1700.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä